Työnantajakuva ja sen kehittäminen sosiaalisessa mediassa : Tarkastelussa turvallisuuskriittinen organisaatio
Nikkanen, Anna (2022-05-22)
Nikkanen, Anna
22.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051937149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051937149
Tiivistelmä
Työntekijämarkkinoilla kilpailu ammattitaitoisista asiantuntijoista kiristyy ja työnantajat joutuvat kilpailemaan osaavista työntekijöistä. Kilpailun kiristyessä työnantajakuva on yksi keskeisimmistä resursseista sopivien työntekijöiden rekrytoinnissa sekä osaavan henkilöstön sitouttamisessa. Työnantajakuvan kehittämisellä tarkoitetaan yrityksen ainutlaatuisten ja positiivisten puolien korostamista sekä kilpailijoista erottautumista. Kehittämistyö vaatii systemaattista ja aktiivista johtamista, jossa tekeminen on selkeästi vastuutettua ja tavoitteellista. Aineettomana pääomana onnistunut työnantajakuva luo merkittävää lisäarvoa yritykselle, sillä sen tuomaa kilpailuetua on lähes mahdotonta kopioida.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvailla työnantajakuvan kehittämisen prosessia sekä sen vaikutuksia turvallisuuskriittisessä organisaatiossa sosiaalisen median näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työnantajakuvan merkitystä, muodostumista, strategista kehittämistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Analyysissä hyödynnetään työnantajakuvan kehityspro sessin mallia ja johtamisen tueksi tarkoitettua tiekarttaa. Tutkimuksen aineisto koostuu yrityksen sisäisestä, työnantajakuvan kehittämiseksi laaditusta kirjallisesta strategiadokumentista, valittujen viestintäkanavien sisällöstä sekä case-yrityksen markkinointi- ja viestintätiimin keräämästä numeerisesta datasta. Tutkimusmenetelmä on määrällinen ja laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla luodaan selkeä ja sanallinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Analyysin avulla saadaan selville, että työnantajakuvan kehittämiseksi laadittua strategiaa on noudatettu pääasiassa hyvin ja sen vaikutukset ovat olleet lupaavia. Yritys on onnistunut sosiaalisen median osalta tuomaan julkaisuissa esiin sekä henkilöstön että yrityksen näkökulmaa ja hyödyntämään sponsoroituja julkaisuja. Suurimmiksi kehityskohteiksi ilmenivät yhtenäiset merkkauskäytännöt, aihetunnisteiden johdonmukaisuus sekä sisäisen viestinnän puuttuminen. Sosiaalisen median osalta strategiassa määritellyt tavoitteet eivät ole tarkastelujakson aikana täysin toteutuneet, mutta sitoutuneisuuden mittarit ja vuorovaikutus ovat kehittyneet positiivisesti.
Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tutkimuksen tuloksia työnantajakuvan ja sisällöntuo tannon jatkokehittämisessä. Tulosten avulla yrityksen on mahdollista tarkastella, mitkä toimet ovat sosiaalisen median osalta tuottaneet tulosta, ja missä olisi vielä mahdollisesti parantamisen varaa. Tutkimustulosten avulla yrityksen on mahdollista budjetoida sekä kohdistaa viestintään ja markkinointiin tarkoitetut resurssit entistäkin paremmin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvailla työnantajakuvan kehittämisen prosessia sekä sen vaikutuksia turvallisuuskriittisessä organisaatiossa sosiaalisen median näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työnantajakuvan merkitystä, muodostumista, strategista kehittämistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Analyysissä hyödynnetään työnantajakuvan kehityspro sessin mallia ja johtamisen tueksi tarkoitettua tiekarttaa. Tutkimuksen aineisto koostuu yrityksen sisäisestä, työnantajakuvan kehittämiseksi laaditusta kirjallisesta strategiadokumentista, valittujen viestintäkanavien sisällöstä sekä case-yrityksen markkinointi- ja viestintätiimin keräämästä numeerisesta datasta. Tutkimusmenetelmä on määrällinen ja laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla luodaan selkeä ja sanallinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Analyysin avulla saadaan selville, että työnantajakuvan kehittämiseksi laadittua strategiaa on noudatettu pääasiassa hyvin ja sen vaikutukset ovat olleet lupaavia. Yritys on onnistunut sosiaalisen median osalta tuomaan julkaisuissa esiin sekä henkilöstön että yrityksen näkökulmaa ja hyödyntämään sponsoroituja julkaisuja. Suurimmiksi kehityskohteiksi ilmenivät yhtenäiset merkkauskäytännöt, aihetunnisteiden johdonmukaisuus sekä sisäisen viestinnän puuttuminen. Sosiaalisen median osalta strategiassa määritellyt tavoitteet eivät ole tarkastelujakson aikana täysin toteutuneet, mutta sitoutuneisuuden mittarit ja vuorovaikutus ovat kehittyneet positiivisesti.
Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tutkimuksen tuloksia työnantajakuvan ja sisällöntuo tannon jatkokehittämisessä. Tulosten avulla yrityksen on mahdollista tarkastella, mitkä toimet ovat sosiaalisen median osalta tuottaneet tulosta, ja missä olisi vielä mahdollisesti parantamisen varaa. Tutkimustulosten avulla yrityksen on mahdollista budjetoida sekä kohdistaa viestintään ja markkinointiin tarkoitetut resurssit entistäkin paremmin.