Suunnittelun vaikutus puurakentamisen suosioon
Kosunen, Sakari Ferdinand (2022-05-13)
Kosunen, Sakari Ferdinand
13.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335384
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335384
Tiivistelmä
Kotimainen rakennusala tarvitsee uusia kestävämpiä vaihtoehtoja valmistaa asuinrakennuksia, jotta asuinrakentamisesta aiheutuvia päästöjä saadaan leikattua. Tämänhetkinen asuinrakentaminen Suomessa johtaa juurensa tuotantotavoiltaan 70-luvun betonielementtirakentamiseen. Betonirakentaminen aiheuttaa lähes puolet enemmän päästöjä kuin vaihtoehtoinen puurakentaminen. Puurakentamisen suosio ei kuitenkaan ole kehittynyt lukuisista erilaisista tukiohjelmista huolimatta. Aiemmin puurakentamisen suosiota on hidastanut puurakentamisen kustannusero sekä hitaus verrattaessa vaihtoehtoiseen betonirakentamiseen. Viime aikoina markkinoille tulleilla uusilla CLT-puuelementeillä pystytään vastaamaan ominaisuuksiltaan sekä kustannukseltaan betonielementtirakentamiseen. Puurakentamisen suosio ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi edes tämän innovaation vauhdittamana. Rakennustoimiala ei ole omaksunut puutuotteita vielä suurempien asuinkerrostalojen rakennusmateriaaliksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lähestyä suunnittelijoiden näkökulmasta rakennustoimialaa ja selvittää mitkä tekijät edistävät puukerrostalojen rakentamista ja mitkä tekijät taas toimivat puukerrostalorakentamisen hidasteina. On erityisen tärkeää ymmärtää suunnittelijoiden näkökulmia puurakentamiseen ympäristöystävällisemmän sekä viihtyisämmän tulevaisuuden asumisen vuoksi.
Teoriaosuudessa perehdytään kotimaan puurakentamisen taustaan sekä nykytilanteeseen, mitä seuraa kotimaisen puurakentamisen tutkiminen arvolupauksen, liiketoiminta- sekä innovaation hyväksymisenmallilla. Teoriaosuuden lopussa on lyhyt yhteenveto, missä perehdytään tarkemmin vielä tutkittavaan ilmiöön. Tutkimus on empirialtaan kvalitatiivinen ja empiriassa hyödynnetään teemahaastattelua tutkimusaineiston keräämisessä ja valitun tutkimusilmiön tutkimisessa. Valitulla tutkimusmenetelmällä on päämääränä saada haastateltavien arkkitehtien aitoja näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä, joka tässä tutkimuksessa oli puukerrostalojen rakentaminen. Tavoitteena on arkkitehtien haastatteluissa antamien merkitysten sekä esimerkkien avulla saada vastauksia puukerrostalorakentamisen suosion hitaaseen kasvuun. Haastatteluja pidettiin seitsemän, joista noin puolet ovat vanhempia arkkitehteja ja puolet nuoria arkkitehtiopiskelijoita. Tutkimukseen valittiin arkkitehtejä hieman eri kohdalta uraa, jotta voitaisiin tunnistaa mahdollisia eroavaisuuksia vastauksissa puurakentamiseen liittyen. Tutkimusaineistosta pyritään tunnistamaan tekijöitä, mitkä vaikuttavat puurakentamisen suosioon, osa hidastaen sitä ja osa taas ajaen puurakentamisen suosiota. Tutkimushaastatteluiden avulla koitetaan lisäksi saada laajempi kuva kotimaisesta asuinrakentamisesta sekä toimialalla vallitsevista trendeistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi puurakentamisen trendejä sekä tulevaisuuden näkymiä suunnittelijoiden näkökulmasta.
Teoriaosuudessa perehdytään kotimaan puurakentamisen taustaan sekä nykytilanteeseen, mitä seuraa kotimaisen puurakentamisen tutkiminen arvolupauksen, liiketoiminta- sekä innovaation hyväksymisenmallilla. Teoriaosuuden lopussa on lyhyt yhteenveto, missä perehdytään tarkemmin vielä tutkittavaan ilmiöön. Tutkimus on empirialtaan kvalitatiivinen ja empiriassa hyödynnetään teemahaastattelua tutkimusaineiston keräämisessä ja valitun tutkimusilmiön tutkimisessa. Valitulla tutkimusmenetelmällä on päämääränä saada haastateltavien arkkitehtien aitoja näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä, joka tässä tutkimuksessa oli puukerrostalojen rakentaminen. Tavoitteena on arkkitehtien haastatteluissa antamien merkitysten sekä esimerkkien avulla saada vastauksia puukerrostalorakentamisen suosion hitaaseen kasvuun. Haastatteluja pidettiin seitsemän, joista noin puolet ovat vanhempia arkkitehteja ja puolet nuoria arkkitehtiopiskelijoita. Tutkimukseen valittiin arkkitehtejä hieman eri kohdalta uraa, jotta voitaisiin tunnistaa mahdollisia eroavaisuuksia vastauksissa puurakentamiseen liittyen. Tutkimusaineistosta pyritään tunnistamaan tekijöitä, mitkä vaikuttavat puurakentamisen suosioon, osa hidastaen sitä ja osa taas ajaen puurakentamisen suosiota. Tutkimushaastatteluiden avulla koitetaan lisäksi saada laajempi kuva kotimaisesta asuinrakentamisesta sekä toimialalla vallitsevista trendeistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi puurakentamisen trendejä sekä tulevaisuuden näkymiä suunnittelijoiden näkökulmasta.