Ympäristöllisen kestävyyden edistäminen kauppasopimuksissa
Laine, Disa (2022-06-08)
Laine, Disa
08.06.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844892
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844892
Tiivistelmä
Yrityksiltä odotetaan kasvavassa määrin vastuullista ja ympäristöllisesti kestävää toimintaa. Pakollisten ympäristövelvoitteiden noudattamisen lisäksi, yrityksiin kohdistuu yhä enemmän odotuksia integroida kestävyysasiat tiiviisti osaksi liiketoimintaansa. Erilaiset sopimukset ovat merkittävänä osa yritysten arkipäivää, minkä vuoksi on perusteltua tarkastella ympäristöllisen kestävyyden edistämistä sopimusoikeudellisten lähtökohtien ja sopimuksellisten keinojen näkökulmasta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten elinkeinonharjoittajat voivat edistää ympäristöllistä kestävyyttä osana kauppasopimusten valmistelua ja sisältöä. Tarkasteltavaksi kaupan lajiksi tutkielmaan on valittu irtaimen omaisuuden kauppa ja erityistilanteeksi tavaran virhe. Tavaran virheellisyyttä koskevan arvioinnin kautta on pyritty selventämään, voiko ostaja vedota kauppalain perusteella tavaran virheenä ympäristölliseen kestämättömyyteen. Tämän tarkastelun pohjalta muodostettiin käsitys siitä, minkälaisia asioita irtaimen omaisuuden kauppaa koskevan sopimuksen laadinnassa ja sitä edeltävässä sopimusvalmistelussa tulisi ottaa huomioon ympäristöllisen kestävyyden edistämisen näkökulmasta.
Kauppasopimusten sisällön suunnittelussa ja sopimusehtojen laadinnassa tulisi huomioida sekä sopimuskumppanin toimintaan kohdistettavat, ympäristöllistä kestävyyttä koskevat periaatteet (Sustainability Contractual Clauses), että kaupan kohteen ympäristöllistä kestävyyttä koskevien ominaisuuksien selkeä sopimusmuotoilu. Kaupan kohdetta koskeva sopimusmuotoilu on keskeistä erityisesti siksi, että ympäristöllisen kestävyyden merkityssisältöä voidaan pitää itsessään laajana ja epätarkkarajaisena. Ympäristöllistä kestävyyttä koskevan sopimussisällön selkeyttämisen osalta voidaan hyötyä myös visuaalisen sopimusmuotoilun opeista. Sopimusvalmisteluvaiheessa odotukset sopimuskumppanin ympäristöllisesti kestävästä toiminnasta, sekä kaupan kohteen ympäristöllistä kestävyyttä koskevista ominaisuuksista, tulisi esittää ja dokumentoida huolellisesti jo sopimusneuvottelujen aikana omat kestävyyskriteerit täyttävän kaupan varmistamiseksi, mutta myös mahdollisten sopimusta koskevien tulkintatilanteiden varalta. Potentiaalisen sopimuskumppanin ympäristöllisesti kestävä toiminta on lisäksi syytä arvioida jo sopimuskumppanin valintaa koskevassa kartoituksessa, rinnakkain taloudellisen toimintakyvyn arvioinnin kanssa.
Tutkielma on toteutettu lainopillisella tutkimusmenetelmällä, jonka lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty myös talousoikeudellista tutkimusotetta. Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto painottuu kansallisesta lainsäädännöstä erityisesti voimassa olevaan kauppalakiin ja lain esitöihin, sekä kotimaiseen ja kansainväliseen sopimusoikeudelliseen kirjallisuuteen.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten elinkeinonharjoittajat voivat edistää ympäristöllistä kestävyyttä osana kauppasopimusten valmistelua ja sisältöä. Tarkasteltavaksi kaupan lajiksi tutkielmaan on valittu irtaimen omaisuuden kauppa ja erityistilanteeksi tavaran virhe. Tavaran virheellisyyttä koskevan arvioinnin kautta on pyritty selventämään, voiko ostaja vedota kauppalain perusteella tavaran virheenä ympäristölliseen kestämättömyyteen. Tämän tarkastelun pohjalta muodostettiin käsitys siitä, minkälaisia asioita irtaimen omaisuuden kauppaa koskevan sopimuksen laadinnassa ja sitä edeltävässä sopimusvalmistelussa tulisi ottaa huomioon ympäristöllisen kestävyyden edistämisen näkökulmasta.
Kauppasopimusten sisällön suunnittelussa ja sopimusehtojen laadinnassa tulisi huomioida sekä sopimuskumppanin toimintaan kohdistettavat, ympäristöllistä kestävyyttä koskevat periaatteet (Sustainability Contractual Clauses), että kaupan kohteen ympäristöllistä kestävyyttä koskevien ominaisuuksien selkeä sopimusmuotoilu. Kaupan kohdetta koskeva sopimusmuotoilu on keskeistä erityisesti siksi, että ympäristöllisen kestävyyden merkityssisältöä voidaan pitää itsessään laajana ja epätarkkarajaisena. Ympäristöllistä kestävyyttä koskevan sopimussisällön selkeyttämisen osalta voidaan hyötyä myös visuaalisen sopimusmuotoilun opeista. Sopimusvalmisteluvaiheessa odotukset sopimuskumppanin ympäristöllisesti kestävästä toiminnasta, sekä kaupan kohteen ympäristöllistä kestävyyttä koskevista ominaisuuksista, tulisi esittää ja dokumentoida huolellisesti jo sopimusneuvottelujen aikana omat kestävyyskriteerit täyttävän kaupan varmistamiseksi, mutta myös mahdollisten sopimusta koskevien tulkintatilanteiden varalta. Potentiaalisen sopimuskumppanin ympäristöllisesti kestävä toiminta on lisäksi syytä arvioida jo sopimuskumppanin valintaa koskevassa kartoituksessa, rinnakkain taloudellisen toimintakyvyn arvioinnin kanssa.
Tutkielma on toteutettu lainopillisella tutkimusmenetelmällä, jonka lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty myös talousoikeudellista tutkimusotetta. Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto painottuu kansallisesta lainsäädännöstä erityisesti voimassa olevaan kauppalakiin ja lain esitöihin, sekä kotimaiseen ja kansainväliseen sopimusoikeudelliseen kirjallisuuteen.