Miten analyyttisten toimenpiteiden käyttö on muuttunut suomalaisissa Big 4 - tilintarkastusyhteisöissä?
Nieminen, Milja Maria Ilona (2022-05-12)
Nieminen, Milja Maria Ilona
12.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051234993
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051234993
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, miten analyyttisten toimenpiteiden käyttö
on muuttunut tilintarkastuksessa. Tutkielmassa tutkitaan, missä laajuudessa analyyttisia
toimenpiteitä käytetään ja kuinka tehokkaina ja vaikuttavina ne koetaan. Lisäksi tutkielmassa
tarkastellaan sitä, mitkä ovat tämänhetkisiä yleisimpiä analyyttisia tarkastustekniikoita, ja onko
näissä ollut muutosta aikaisempaan. Aihetta tarkastellaan siihen vaikuttavien ajureiden ja
mahdollistajien kautta. Ajurit ovat analyyttisten toimenpiteiden käyttöön liittyviä vaatimuksia ja
tarpeita. Mahdollistajat vastaavasti vaikuttavat analyyttisten toimenpiteiden käytännön
toteutukseen.
Aikaisemmassa tutkimuksessa on tullut ilmi, että analyyttisten toimenpiteiden käyttöön ovat
vaikuttaneet eniten lainsäädännölliset seikat sekä teknologinen kehitys. Muutoksien myötä
analyyttisista toimenpiteistä on pyritty tekemän yksityiskohtaisempia ja laadukkaampia. Ne
tarjoavat myös tehokkaan tavan ymmärtää paremmin asiakkaan liiketoimintaa ja havaita uusia
tai olemassa olevia riskejä. Tutkielman teoriaosuus rakentuu haastattelun teemojen mukaisesti.
Ensiksi tarkastellaan analyyttisten toimenpiteiden käyttöön vaikuttavia ajureita ja
mahdollistajia. Tämän jälkeen tarkastellaan analyyttisten toimenpiteiden käyttöä, niiden
tehokkuutta ja vaikuttavuutta, niiden suunnittelemista ja suorittamista sekä olennaisiin
anomalioihin puuttumista. Tämän avulla lukija saa aiheesta selkeän ymmärryksen ennen
empiriaosuuteen siirtymistä.
Tutkimusmenetelmänä toimii kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aikaisemmat tutkimukset
analyyttisista toimenpiteistä ovat osoittaneet, että näiden käytön tutkimiseksi syvemmin
tarvitaan enemmän kenttätutkimusta, täten laadullisen tutkimusmenetelmän voitiin katsoa
soveltuvan tähän työhön parhaiten. Tämän tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimii
teemahaastattelut, jotka suoritettiin suomalaisissa Big 4 -tilintarkastusyhteisöissä.
Haastatteluun osallistui seitsemän eri tilintarkastajaa kaikista Big 4 -tilintarkastusyhteisöistä
yhteensä. Kerätty aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Saatujen tutkimustulosten mukaan, analyyttiset toimenpiteet tuovat tehokkuushyötyjä
volyymimäärältään suurten erien tarkastuksissa. Tutkielmassa myös havaittiin, että
tilintarkastajien ammatillinen skeptisyys on lisääntynyt, mikä näkyy siinä, että olennaisia
anomalioita pyritään ensisijaisesti selvittämään omatoimisesti. Analyyttisten toimenpiteiden
koetaan olevan vaikuttavia riskien tunnistamisessa ja analyyttisia toimenpiteitä suoritetaan
entistä enemmän tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa. Kaiken kaikkiaan analyyttisia
toimenpiteitä käytetään siis enemmän ja laajemmin kuin aikaisemmin ja niiden käytön
lisääntymiseen ovat vaikuttaneet metodologiset muutokset ja kehittyneemmät työkalut.
on muuttunut tilintarkastuksessa. Tutkielmassa tutkitaan, missä laajuudessa analyyttisia
toimenpiteitä käytetään ja kuinka tehokkaina ja vaikuttavina ne koetaan. Lisäksi tutkielmassa
tarkastellaan sitä, mitkä ovat tämänhetkisiä yleisimpiä analyyttisia tarkastustekniikoita, ja onko
näissä ollut muutosta aikaisempaan. Aihetta tarkastellaan siihen vaikuttavien ajureiden ja
mahdollistajien kautta. Ajurit ovat analyyttisten toimenpiteiden käyttöön liittyviä vaatimuksia ja
tarpeita. Mahdollistajat vastaavasti vaikuttavat analyyttisten toimenpiteiden käytännön
toteutukseen.
Aikaisemmassa tutkimuksessa on tullut ilmi, että analyyttisten toimenpiteiden käyttöön ovat
vaikuttaneet eniten lainsäädännölliset seikat sekä teknologinen kehitys. Muutoksien myötä
analyyttisista toimenpiteistä on pyritty tekemän yksityiskohtaisempia ja laadukkaampia. Ne
tarjoavat myös tehokkaan tavan ymmärtää paremmin asiakkaan liiketoimintaa ja havaita uusia
tai olemassa olevia riskejä. Tutkielman teoriaosuus rakentuu haastattelun teemojen mukaisesti.
Ensiksi tarkastellaan analyyttisten toimenpiteiden käyttöön vaikuttavia ajureita ja
mahdollistajia. Tämän jälkeen tarkastellaan analyyttisten toimenpiteiden käyttöä, niiden
tehokkuutta ja vaikuttavuutta, niiden suunnittelemista ja suorittamista sekä olennaisiin
anomalioihin puuttumista. Tämän avulla lukija saa aiheesta selkeän ymmärryksen ennen
empiriaosuuteen siirtymistä.
Tutkimusmenetelmänä toimii kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aikaisemmat tutkimukset
analyyttisista toimenpiteistä ovat osoittaneet, että näiden käytön tutkimiseksi syvemmin
tarvitaan enemmän kenttätutkimusta, täten laadullisen tutkimusmenetelmän voitiin katsoa
soveltuvan tähän työhön parhaiten. Tämän tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimii
teemahaastattelut, jotka suoritettiin suomalaisissa Big 4 -tilintarkastusyhteisöissä.
Haastatteluun osallistui seitsemän eri tilintarkastajaa kaikista Big 4 -tilintarkastusyhteisöistä
yhteensä. Kerätty aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Saatujen tutkimustulosten mukaan, analyyttiset toimenpiteet tuovat tehokkuushyötyjä
volyymimäärältään suurten erien tarkastuksissa. Tutkielmassa myös havaittiin, että
tilintarkastajien ammatillinen skeptisyys on lisääntynyt, mikä näkyy siinä, että olennaisia
anomalioita pyritään ensisijaisesti selvittämään omatoimisesti. Analyyttisten toimenpiteiden
koetaan olevan vaikuttavia riskien tunnistamisessa ja analyyttisia toimenpiteitä suoritetaan
entistä enemmän tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa. Kaiken kaikkiaan analyyttisia
toimenpiteitä käytetään siis enemmän ja laajemmin kuin aikaisemmin ja niiden käytön
lisääntymiseen ovat vaikuttaneet metodologiset muutokset ja kehittyneemmät työkalut.