WORKING CAPITAL MANAGEMENT IN NORDIC SMALL AND MEDIUM-SIZED ENTERPRISES
Glöersen, Ville (2022-05-13)
Lataukset:
Glöersen, Ville
13.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051235006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051235006
Tiivistelmä
A cycle of working capital should be optimized with a focus on inventory and the cooperation of a given value chain. This would be achieved by the reduction of all the components of working capital, also accounts payables, in order to enhance profitability. Previous research has investigated small and medium-sized enterprises (SMEs) in UK, Spain, and Norway. This study will extend this research to SMEs in Sweden and Finland with an aim to shed more light on the non-linear relationship between working capital and profitability which is found in the earlier research literature.
A fixed-effect panel data regression is applied for a large sample of 82 020 firm-year observations to test the effect of the net trade cycle (NTC) and cash conversion cycle (CCC) with its components on the return on assets (ROA). The presence of cash and cash flow alongside size, leverage, and current ratio are controlled for. Industry effects are controlled for with regression on separate industry samples, underlining that the findings are persistent. Finally, the quadratic effect is tested with a detailed analysis of NTC quartiles.
The empirical findings are in line with previous research, working capital should be minimized to a certain optimal point. Furthermore, this thesis finds that the concave relationship between profitability and working capital may not be a consistent one: the relationship is influenced by different factors at the low end of the NTC versus the high end. Namely accounts payables are determining working capital at the low end while elsewhere inventories determine the efficiency. Accounts receivables remain neutral throughout firms. A case study investigation is needed to understand the reasons behind extending accounts payables cycle, before making further inferences on the actual implications of this finding on the risk-return tradeoff in working capital literature. Varastonhallinnan sekä arvoketjujohtamisen tulisi olla käyttöpääoman hallinnan keskiössä. Tästä huolimatta, vallitsevan käsityksen mukaan, käyttöpääoman optimointi merkitsee sen kierron minimoimista. Tämä saavutetaan vähentämällä kaikkia käyttöpääoman osia, myös ostovelkoja, kannattavuuden parantamiseksi. Aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) muun muassa Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Norjassa. Tämä tutkimus löytää vastaavia ilmiöitä ruotsalaisissa ja suomalaisissa pk-yrityksissä. Päätavoitteenaan on tuoda vahvistusta aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyvään käyttöpääoman ja kannattavuuden väliseen epälineaariseen suhteeseen.
Tutkimuksessa käytetään 82 020 havainnon paneeliaineistoa. Tutkimushypoteesit keskittyvät kannattavuuden ja käyttöpääomasyklin suhteeseen, jonka on havaittu olevan joko negatiivinen tai kovera epälineaarinen useimmissa tutkimuksissa. Yrityksen koon, velkautuneisuuden ja maksuvalmiuden oletetaan vaikuttavan kannattavuuteen, joten nämä kontrolloidaan paneeliregressiossa. Suhteen vahvuutta kokeillaan vaihtoehtoisilla otoksilla ja käyttöpääomasyklin tunnusluvuilla. Empiiriset havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Käyttöpääoma tulee minimoida tiettyyn pisteeseen saakka.
Tässä opinnäytetyössä löydetään näyttöä sille, että kovera suhde kannattavuuden ja käyttöpääoman välillä ei välttämättä ole johdonmukainen: suhteeseen vaikuttavat erilaiset tekijät käyttöpääomasyklin alemmilla tasoilla verrattuna ylempiin tasoihin. Ostovelat, määräävät käyttöpääoman alemmilla tasoilla, kun taas muualla varastot selittävät käyttöpääomasyklin keston. Myyntisaamiset pysyvät neutraaleina läpi otoksen. Kvalitatiivista tutkimusta tarvitaan ostovelkasyklin pidentämisen taustalla vaikuttavien syiden ymmärtämiseksi. Havainto luo vastakkainasettelun kahden vallitsevan teorian välillä ja on varovainen indikaattori lineaarisen kannattavuus-käyttöpääomasuhteen vahvuudesta ja johdonmukaisuudesta. Prantaaksemme ymmärrystä käyttöpääoman ja kannattavuuden välisestä epälineaarisesta suhteesta, tarvitsemme lisää tietoa tutkittavien yritysten luonteesta ja ostovelkasyklin kasvun syistä. Havainto asettaa myös käyttöpääomakirjallisuudessa vallitsevasta tuotto-riski-suhteen tulkinnat uuteen valoon.
A fixed-effect panel data regression is applied for a large sample of 82 020 firm-year observations to test the effect of the net trade cycle (NTC) and cash conversion cycle (CCC) with its components on the return on assets (ROA). The presence of cash and cash flow alongside size, leverage, and current ratio are controlled for. Industry effects are controlled for with regression on separate industry samples, underlining that the findings are persistent. Finally, the quadratic effect is tested with a detailed analysis of NTC quartiles.
The empirical findings are in line with previous research, working capital should be minimized to a certain optimal point. Furthermore, this thesis finds that the concave relationship between profitability and working capital may not be a consistent one: the relationship is influenced by different factors at the low end of the NTC versus the high end. Namely accounts payables are determining working capital at the low end while elsewhere inventories determine the efficiency. Accounts receivables remain neutral throughout firms. A case study investigation is needed to understand the reasons behind extending accounts payables cycle, before making further inferences on the actual implications of this finding on the risk-return tradeoff in working capital literature.
Tutkimuksessa käytetään 82 020 havainnon paneeliaineistoa. Tutkimushypoteesit keskittyvät kannattavuuden ja käyttöpääomasyklin suhteeseen, jonka on havaittu olevan joko negatiivinen tai kovera epälineaarinen useimmissa tutkimuksissa. Yrityksen koon, velkautuneisuuden ja maksuvalmiuden oletetaan vaikuttavan kannattavuuteen, joten nämä kontrolloidaan paneeliregressiossa. Suhteen vahvuutta kokeillaan vaihtoehtoisilla otoksilla ja käyttöpääomasyklin tunnusluvuilla. Empiiriset havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Käyttöpääoma tulee minimoida tiettyyn pisteeseen saakka.
Tässä opinnäytetyössä löydetään näyttöä sille, että kovera suhde kannattavuuden ja käyttöpääoman välillä ei välttämättä ole johdonmukainen: suhteeseen vaikuttavat erilaiset tekijät käyttöpääomasyklin alemmilla tasoilla verrattuna ylempiin tasoihin. Ostovelat, määräävät käyttöpääoman alemmilla tasoilla, kun taas muualla varastot selittävät käyttöpääomasyklin keston. Myyntisaamiset pysyvät neutraaleina läpi otoksen. Kvalitatiivista tutkimusta tarvitaan ostovelkasyklin pidentämisen taustalla vaikuttavien syiden ymmärtämiseksi. Havainto luo vastakkainasettelun kahden vallitsevan teorian välillä ja on varovainen indikaattori lineaarisen kannattavuus-käyttöpääomasuhteen vahvuudesta ja johdonmukaisuudesta. Prantaaksemme ymmärrystä käyttöpääoman ja kannattavuuden välisestä epälineaarisesta suhteesta, tarvitsemme lisää tietoa tutkittavien yritysten luonteesta ja ostovelkasyklin kasvun syistä. Havainto asettaa myös käyttöpääomakirjallisuudessa vallitsevasta tuotto-riski-suhteen tulkinnat uuteen valoon.