Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin
Tohila, Ari (2022-05-23)
Tohila, Ari
23.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052338128
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052338128
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Tämä pro gradu -tutkielma on osa Hallintotieteiden maisterin tutkintoon johtavia opintojani.
Edeltävän opinnäytteen eli kandidaatin tutkielmani tein Robert K. Greenleafin palvelevan
johtajuuden johtamisfilosofiasta. Tämän tutkielman aihe ei ole kuitenkaan sama, vaan sen
sijaan tässä tutkielmassa tutkimuskohteena on suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin,
asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä aihe herätti minussa kiinnostusta entisenä
sosiologian pääaineopiskelijana. Sosiaalisen toiminnan tarkastelu mikrotasolla saa tässä
tutkielmassa kontrastia kuvailevan tilastotiedon tulkinnan kautta. Tavoitteena tutkielmassa on
kuvailevalla tutkimusotteella paljastaa jotain oleellista suomalaisten suhtautumisesta
terveydenhuollon järjestämiseen ja palveluiden koettuun laatuun. Myöskin yhtenä intressinä
on tarkastella politiikan taustavaikutusta tyytyväisyyskyselyjen taustalla. Asiakastyytyväisyys
terminä on hyvin kaupallisesti latautunut. Kaupankäynti on kuitenkin varsin merkittävä
sosiaalisen toiminnan liikuttaja. Hallintotieteelliselle tutkielmalle relevanssia tuo niin kutsuttu
aristoteeliseen pars pro toto -argumentaatioon perustuva oletus siitä, että hallinnosta
puhuttaessa täytyy ainakin jossain määrin puhua jonkin verran politiikasta.
Teoriakehykseen mahtuu tutkimusmetodina kuvaileva kirjallisuuskatsaus, sekä muutama tärkeä
käsite: palvelu, palvelun laatu, mielipidemittaus, sekä asiakastyytyväisyys. Metodi seurailee
professori Ari Salmisen jäsentelytapaa kirjallisuuskatsausten tyyppien suhteen. Käyttämäni
kuvaileva kirjallisuuskatsaus narratiivisilla mausteilla ei ole systemaattinen metodi, vaan sallii
väljemmän ja spontaanimman lähestymistavan aineistojen valintaan ja käsittelytapaan nähden.
Keskiöön tulkittavassa aineistomateriaalissa asettuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämät
tyytyväisyyskyselyt, jotka on tehty talvella 2015 sekä 2021. Tarkasteluni on tehty kahdeksaan
poliittiseen puolueeseen itsensä identifioivien kansalaisten näkökulmasta. Muita
kirjallisuuskatsaukseen kuuluvia lähteitä ovat Kuntaliiton teettämä kuntalaistutkimus 2020,
THL:n tilastoraportti 2021 sekä Taloustutkimuksen tekemä kysely yksityisten palveluiden
käytöstä 2020. Itse tekemäni henkilöhaastattelut eivät painotu koko maata kattavasti ja niissä ei
puhuta ihmisistä yleisellä tasolla, vaan yksilölliset äänet pääsevät suoremmin esille.
Keskeiset havainnot ja tulokset toivat tässä tutkielmassa seuraavia seikkoja. Palveluiden laatua
koskevat tarkastelut toivat esiin sen seikan, että sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamat
palvelut ovat samalla tasolla. Miesten ja naisten tyytyväisyyseroissa miehet ovat hienokseltaan
naisia tyytyväisempiä palvelujen saavutettavuuteen ja niiden hoitoon. Kansalaisia yhdistävä
ilonaihe liittyy palvelujen saavutettavuuteen. Palveluhenkilöstön asenne ja käyttäytyminen
kerää myös runsaasti kiitosta. Kritiikkiä saavat osakseen tietojärjestelmien käyttöön ja
toimimattomuuteen liittyvät ongelmat ja tiedon siirtymisen epävarmuus, sekä yksityisen ja
julkisen sektorin kehittymätön vuoropuhelu ja yhteistyö. Kotimaisen terveydenhuollon
toimivuuden parantamiseksi tulisikin mahdollistaa aitoa valinnanvapautta julkisen
terveydenhuollon kautta. Tyytyväisyys terveyspalveluihin riippuu oleellisesti sosioekonomisen
statuksen ohella myöskin siitä, kuinka terveeksi tai sairaaksi henkilö itsensä kokee.
AVAINSANAT: palvelut, laatu, asiakastyytyväisyys, mielipidetutkimus.
Tämä pro gradu -tutkielma on osa Hallintotieteiden maisterin tutkintoon johtavia opintojani.
Edeltävän opinnäytteen eli kandidaatin tutkielmani tein Robert K. Greenleafin palvelevan
johtajuuden johtamisfilosofiasta. Tämän tutkielman aihe ei ole kuitenkaan sama, vaan sen
sijaan tässä tutkielmassa tutkimuskohteena on suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin,
asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä aihe herätti minussa kiinnostusta entisenä
sosiologian pääaineopiskelijana. Sosiaalisen toiminnan tarkastelu mikrotasolla saa tässä
tutkielmassa kontrastia kuvailevan tilastotiedon tulkinnan kautta. Tavoitteena tutkielmassa on
kuvailevalla tutkimusotteella paljastaa jotain oleellista suomalaisten suhtautumisesta
terveydenhuollon järjestämiseen ja palveluiden koettuun laatuun. Myöskin yhtenä intressinä
on tarkastella politiikan taustavaikutusta tyytyväisyyskyselyjen taustalla. Asiakastyytyväisyys
terminä on hyvin kaupallisesti latautunut. Kaupankäynti on kuitenkin varsin merkittävä
sosiaalisen toiminnan liikuttaja. Hallintotieteelliselle tutkielmalle relevanssia tuo niin kutsuttu
aristoteeliseen pars pro toto -argumentaatioon perustuva oletus siitä, että hallinnosta
puhuttaessa täytyy ainakin jossain määrin puhua jonkin verran politiikasta.
Teoriakehykseen mahtuu tutkimusmetodina kuvaileva kirjallisuuskatsaus, sekä muutama tärkeä
käsite: palvelu, palvelun laatu, mielipidemittaus, sekä asiakastyytyväisyys. Metodi seurailee
professori Ari Salmisen jäsentelytapaa kirjallisuuskatsausten tyyppien suhteen. Käyttämäni
kuvaileva kirjallisuuskatsaus narratiivisilla mausteilla ei ole systemaattinen metodi, vaan sallii
väljemmän ja spontaanimman lähestymistavan aineistojen valintaan ja käsittelytapaan nähden.
Keskiöön tulkittavassa aineistomateriaalissa asettuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämät
tyytyväisyyskyselyt, jotka on tehty talvella 2015 sekä 2021. Tarkasteluni on tehty kahdeksaan
poliittiseen puolueeseen itsensä identifioivien kansalaisten näkökulmasta. Muita
kirjallisuuskatsaukseen kuuluvia lähteitä ovat Kuntaliiton teettämä kuntalaistutkimus 2020,
THL:n tilastoraportti 2021 sekä Taloustutkimuksen tekemä kysely yksityisten palveluiden
käytöstä 2020. Itse tekemäni henkilöhaastattelut eivät painotu koko maata kattavasti ja niissä ei
puhuta ihmisistä yleisellä tasolla, vaan yksilölliset äänet pääsevät suoremmin esille.
Keskeiset havainnot ja tulokset toivat tässä tutkielmassa seuraavia seikkoja. Palveluiden laatua
koskevat tarkastelut toivat esiin sen seikan, että sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamat
palvelut ovat samalla tasolla. Miesten ja naisten tyytyväisyyseroissa miehet ovat hienokseltaan
naisia tyytyväisempiä palvelujen saavutettavuuteen ja niiden hoitoon. Kansalaisia yhdistävä
ilonaihe liittyy palvelujen saavutettavuuteen. Palveluhenkilöstön asenne ja käyttäytyminen
kerää myös runsaasti kiitosta. Kritiikkiä saavat osakseen tietojärjestelmien käyttöön ja
toimimattomuuteen liittyvät ongelmat ja tiedon siirtymisen epävarmuus, sekä yksityisen ja
julkisen sektorin kehittymätön vuoropuhelu ja yhteistyö. Kotimaisen terveydenhuollon
toimivuuden parantamiseksi tulisikin mahdollistaa aitoa valinnanvapautta julkisen
terveydenhuollon kautta. Tyytyväisyys terveyspalveluihin riippuu oleellisesti sosioekonomisen
statuksen ohella myöskin siitä, kuinka terveeksi tai sairaaksi henkilö itsensä kokee.
AVAINSANAT: palvelut, laatu, asiakastyytyväisyys, mielipidetutkimus.