Materiaalihintojen vaikutus vientiin metsäteollisuudessa
Holma, Aksel (2022-05-17)
Holma, Aksel
17.05.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736388
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736388
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään miten materiaalihinnat vaikuttavat vientiin metsäteollisuudessa ja voidaanko niillä tehdä joitain kysyntää tai ennustettavuutta edistäviä päätelmiä. Tutkielma selvittää myös minkälainen yhteys materiaalihinnoilla ja viennillä on laajemmin teollisuudessa. Lisäksi metsäteollisuuden tuloksia verrataan laajemmin teollisuuden tuloksiin ja näin arvioidaan, onko metsäteollisuus näiltä osin poikkeava teollisuuden ala. Tutkielma koostuu kuudesta kappaleesta. Alun johdannon jälkeen käsitellään vientiä maailman talouden, Suomen ja yrityksien näkökulmista. Tämän jälkeen käsitellään metsäteollisuutta, erityisesti Suomen näkö- kulmasta. Kappaleessa käydään läpi myös kansainvälistä kilpailua ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia. Teoriaosuuden jälkeen neljännessä kappaleessa esitellään tutkimus, käytettävät menetelmät ja aineisto. Viides kappale on tutkimusosio, jossa käydään läpi tutkimuksen tulokset. Viimeisessä kappaleessa tehdään johtopäätökset, pohjautuen tutkimustuloksiin ja teoriakehykseen.
Teoriaosuuden tarkoituksena oli luoda lukijalle tarpeeksi informatiivinen kokonaisuus, jotta lukija ymmärtäisi termistöä ja tutkimukseen liittyviä kokonaisuuksia. Tutkimusta varten kerättiin neljän muuttujan (metsäteollisuuden vienti, puun hankintahinnat, Suomen tavaravienti & teollisuuden tuottajahintaindeksi) kuukausittaista dataa aikavälillä 2005–2020. Data kerättiin Luonnonvarakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Findikaattorin sivuilta. Tutkimusosiossa suoritettiin SPSS-ohjelmiston avulla kaksi regressioanalyysia. Yksi metsäteollisuuden viennin ja puun hankintahintojen välillä ja toinen Suomen tavaraviennin ja teollisuuden tuottajahintaindeksin välillä.
Tutkimustuloksina saatiin tilastollisesti merkitsevät tulokset molemmista regressioanalyyseista. Puun hankintahinnat selittivät 14,3 prosenttia metsäteollisuuden viennistä ja teollisuuden tuottajahintaindeksi 13,8 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Tulokset olivat siis hyvin samankaltaiset eli metsäteollisuus oli näiltä osin linjassa muun teollisuuden kanssa. Regressioanalyysi on toimiva malli, jossa hyödynnetään monia tilastollisia menetelmiä. Se ei kuitenkaan ole virheetön, mutta tässä tutkielmassa se oli riittävän toimiva malli, varsinkin kun data oli Suomen valtion virallisista tilastoista kerätty eli tutkimuksessa käytettävän datan voidaan olettaa olevan luotettavaa. Tutkimustulokset saattavat kuulostaa pieniltä, mutta huomioitaessa kaikki vientiin ja vientimarkkinoilla menestymiseen vaikuttavat tekijät, voidaan 13–14 prosentin selitysastetta pitää ainakin hyvin merkitsevänä, jos ei suurena.
Teoriaosuuden tarkoituksena oli luoda lukijalle tarpeeksi informatiivinen kokonaisuus, jotta lukija ymmärtäisi termistöä ja tutkimukseen liittyviä kokonaisuuksia. Tutkimusta varten kerättiin neljän muuttujan (metsäteollisuuden vienti, puun hankintahinnat, Suomen tavaravienti & teollisuuden tuottajahintaindeksi) kuukausittaista dataa aikavälillä 2005–2020. Data kerättiin Luonnonvarakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Findikaattorin sivuilta. Tutkimusosiossa suoritettiin SPSS-ohjelmiston avulla kaksi regressioanalyysia. Yksi metsäteollisuuden viennin ja puun hankintahintojen välillä ja toinen Suomen tavaraviennin ja teollisuuden tuottajahintaindeksin välillä.
Tutkimustuloksina saatiin tilastollisesti merkitsevät tulokset molemmista regressioanalyyseista. Puun hankintahinnat selittivät 14,3 prosenttia metsäteollisuuden viennistä ja teollisuuden tuottajahintaindeksi 13,8 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Tulokset olivat siis hyvin samankaltaiset eli metsäteollisuus oli näiltä osin linjassa muun teollisuuden kanssa. Regressioanalyysi on toimiva malli, jossa hyödynnetään monia tilastollisia menetelmiä. Se ei kuitenkaan ole virheetön, mutta tässä tutkielmassa se oli riittävän toimiva malli, varsinkin kun data oli Suomen valtion virallisista tilastoista kerätty eli tutkimuksessa käytettävän datan voidaan olettaa olevan luotettavaa. Tutkimustulokset saattavat kuulostaa pieniltä, mutta huomioitaessa kaikki vientiin ja vientimarkkinoilla menestymiseen vaikuttavat tekijät, voidaan 13–14 prosentin selitysastetta pitää ainakin hyvin merkitsevänä, jos ei suurena.