Yrityksen yhteiskuntavastuun määritelmä, käytännöt ja raportointi vastuullisen henkilöstöjohtamisen kontekstissa
Maija, Grönberg (2022-04-26)
Maija, Grönberg
26.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042630765
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042630765
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuun käsite on kehittynyt hyväntekeväisyydestä strategisen liiketoiminnan välttämättömyydeksi. Vastuullisen liiketoiminnan merkitys korostuu erityisesti suurilla yrityksillä, joiden odotetaan harjoittavan vastuullisuutta, olevan läpinäkyvämpiä toiminnoissaan sekä osallistavan aktiivisesti sidosryhmät toimintaansa. Yhteiskuntavastuu jakautuu sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuuseen. Carrollin pyramidimalli on yksi tunnetuimmista yhteiskuntavastuun malleista, jossa yhteiskuntavastuun ulottuvuuksiksi linjataan taloudellinen, oikeudellinen, eettinen ja filantrooppinen vastuu. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen puolestaan nähdään yhteiskuntavastuun ja henkilöstöjohtamisen yhdistelmänä. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kohderyhmänä on henkilöstö, ja sen tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintaa niiden inhimillisten voimavarojen, strategioiden ja käytäntöjen avulla, jotka tukevat samanaikaisesti yrityksen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ulottuvuuksia.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selventää sekä yhteiskuntavastuun että vastuullisen henkilöstöjohtamisen käsitteitä, tuoda ilmi millaisia käytäntöjä ja toimintatapoja näihin liittyy sekä tutustua, miten yrityksen harjoittavat ja raportoivat henkilöstöön liittyvää vastuullisuutta. Tutkielman painopistealueena on etenkin yritysten sosiaalinen vastuu, ja vielä tarkemmin sisäinen yhteiskuntavastuu, jossa keskitytään erityisesti niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, jotka vaikuttavat suorasti henkilöstön hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineistoina toimivat kolmen suomalaisen osakemarkkinoilla noteeratun yrityksen, KONEen, Fortumin ja Keskon, vuoden 2020 vastuullisuusraportit.
Tutkimus osoittaa, että yritysten sosiaalisen vastuun painopistealueet ovat henkilöstön osaamisen kehittämisessä, yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa sekä työhyvinvoinnissa ja -turvallisuudessa. Yritykset toteuttavat sosiaalista vastuutaan nojaten erilaisiin kansainvälisiin yhteiskuntavastuun standardeihin ja aloitteisiin. Vaikkakin tutkittavilla yrityksillä vastuullisen henkilöstöjohtamisen raportointialueet käsittelevät samoja teemoja ja yritykset nojaavat pitkälti samoihin yhteiskuntavastuun standardeihin, johtamisjärjestelmät ja käytännöt ovat yrityskohtaisia ja räätälöity juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin. Kaikki kolme yritystä painottavat sosiaalisen vastuun osa-alueistaan vahvimmin työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Huomioitavaa on, että osaamisen kehittäminen, joka sisältyy jokaisen yrityksen vastuullisen henkilöstöjohtamisen raportointialueeseen, ei korostunut aiemman kirjallisuuden ja teorian valossa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selventää sekä yhteiskuntavastuun että vastuullisen henkilöstöjohtamisen käsitteitä, tuoda ilmi millaisia käytäntöjä ja toimintatapoja näihin liittyy sekä tutustua, miten yrityksen harjoittavat ja raportoivat henkilöstöön liittyvää vastuullisuutta. Tutkielman painopistealueena on etenkin yritysten sosiaalinen vastuu, ja vielä tarkemmin sisäinen yhteiskuntavastuu, jossa keskitytään erityisesti niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, jotka vaikuttavat suorasti henkilöstön hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineistoina toimivat kolmen suomalaisen osakemarkkinoilla noteeratun yrityksen, KONEen, Fortumin ja Keskon, vuoden 2020 vastuullisuusraportit.
Tutkimus osoittaa, että yritysten sosiaalisen vastuun painopistealueet ovat henkilöstön osaamisen kehittämisessä, yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa sekä työhyvinvoinnissa ja -turvallisuudessa. Yritykset toteuttavat sosiaalista vastuutaan nojaten erilaisiin kansainvälisiin yhteiskuntavastuun standardeihin ja aloitteisiin. Vaikkakin tutkittavilla yrityksillä vastuullisen henkilöstöjohtamisen raportointialueet käsittelevät samoja teemoja ja yritykset nojaavat pitkälti samoihin yhteiskuntavastuun standardeihin, johtamisjärjestelmät ja käytännöt ovat yrityskohtaisia ja räätälöity juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin. Kaikki kolme yritystä painottavat sosiaalisen vastuun osa-alueistaan vahvimmin työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Huomioitavaa on, että osaamisen kehittäminen, joka sisältyy jokaisen yrityksen vastuullisen henkilöstöjohtamisen raportointialueeseen, ei korostunut aiemman kirjallisuuden ja teorian valossa.