Potentiaalinen kilpailu yrityskauppavalvonnassa
Kujala, Piia (2022-04-21)
Kujala, Piia
21.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042129966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042129966
Tiivistelmä
Potentiaalista kilpailua arvioidaan yrityskauppavalvonnan arviointiprosessissa yrityskaupan haitallisia kilpailuvaikutuksia tasapainottavana tekijänä. Yrityskauppa voi vaikuttaa potenti-aalisen kilpailuun vahingollisesti, erityisesti potentiaalisen kilpailun menettämisenä ja sen arvioiminen kilpailuviranomaisen toimesta on tärkeää markkinoiden toimivuuden takaamiseksi. Markkinoilla tapahtuu yrityskauppoja, joita kilpailuviranomainen ei pääse nykyisten kilpailulain säädösten vuoksi arvioimaan ja potentiaalinen kilpailu saattaa vaaran-tua. Yhtenä esimerkkinä näistä ovat killer acquisition -yrityskaupat, joissa iso toimija ostaa markkinoilla vasta aloittavan tai syntymässä olevan start-up -yrityksen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää yrityskauppojen vaikutuksia potentiaalisen kil-pailun ilmentymiseen sekä tarkastella yrityskauppavalvontaa koskevan lainsäädännön kehit-tämistarpeita markkinoilla olevan potentiaalisen kilpailun säilymisen näkökulmasta. Tutkiel-ma toteutettiin oikeusdogmaattisella tutkimusmenetelmällä ja sen myötä pyrittiin tulkitsemaan kilpailulainsäädäntöä sekä systematisoimaan eri lähteistä ja esimerkkitapauk-sista saatavaa tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
Tutkielman myötä voidaan todeta, että potentiaalinen kilpailu mahdollistaa yrityskauppojen toteuttamisen ja hyväksymisen, sillä potentiaalinen kilpailu toimii yrityskauppojen haitallisia kilpailuvaikutuksia tasapainottavana tekijänä. Yrityskaupoilla voi myös olla haitallisia vaikutuksia potentiaaliseen kilpailuun. Yrityskaupan myötä potentiaalinen kilpailija voidaan menettää tai sen mahdollisuudet menestyä voivat heiketä. Lisäksi on huomioitava, että kil-pailuviranomainen ei pääse tutkimaan kaikkia potentiaaliselle kilpailulle haitallisia yrityskauppoja, koska Suomen kilpailulainsäädäntö perustuu hyvin pitkälle suhteellisen korkeisiin liikevaihtoraja-arvoihin. Tämän vuoksi Suomen kilpailulainsäädäntö vaatii kehit-tämistä ja uudistamista juuri yrityskauppavalvonnan näkökulmasta. KKV on esittänyt uudis-tamiskeinoiksi yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtoraja-arvojen laskemista ja otto-oikeuden käyttöönottamista. Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että nämä KKV:n esittämät muutokset kilpailulainsäädäntöön ovat erittäin relevantteja kehittämisehdotuksia myös potentiaalisen kilpailun säilymisen parantamiseksi yrityskauppojen yhteydessä. Näillä keinoilla kilpailuviranomainen pystyy entistä paremmin puuttumaan myös ns. killer acquisi-tion -yrityskauppoihin. Lisäksi tutkielman myötä on havaittavissa, että erityisesti ns. killer acquisition -yrityskauppojen valvonnan näkökulmasta olisi tärkeää lainsäädännön muutta-minen myös siltä osin, että yrityskaupan ilmoittamiskriteerinä on yrityskaupan arvoon pe-rustuva ilmoitusvelvollisuus, joka on käytössä Saksassa ja Itävallassa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää yrityskauppojen vaikutuksia potentiaalisen kil-pailun ilmentymiseen sekä tarkastella yrityskauppavalvontaa koskevan lainsäädännön kehit-tämistarpeita markkinoilla olevan potentiaalisen kilpailun säilymisen näkökulmasta. Tutkiel-ma toteutettiin oikeusdogmaattisella tutkimusmenetelmällä ja sen myötä pyrittiin tulkitsemaan kilpailulainsäädäntöä sekä systematisoimaan eri lähteistä ja esimerkkitapauk-sista saatavaa tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseksi.
Tutkielman myötä voidaan todeta, että potentiaalinen kilpailu mahdollistaa yrityskauppojen toteuttamisen ja hyväksymisen, sillä potentiaalinen kilpailu toimii yrityskauppojen haitallisia kilpailuvaikutuksia tasapainottavana tekijänä. Yrityskaupoilla voi myös olla haitallisia vaikutuksia potentiaaliseen kilpailuun. Yrityskaupan myötä potentiaalinen kilpailija voidaan menettää tai sen mahdollisuudet menestyä voivat heiketä. Lisäksi on huomioitava, että kil-pailuviranomainen ei pääse tutkimaan kaikkia potentiaaliselle kilpailulle haitallisia yrityskauppoja, koska Suomen kilpailulainsäädäntö perustuu hyvin pitkälle suhteellisen korkeisiin liikevaihtoraja-arvoihin. Tämän vuoksi Suomen kilpailulainsäädäntö vaatii kehit-tämistä ja uudistamista juuri yrityskauppavalvonnan näkökulmasta. KKV on esittänyt uudis-tamiskeinoiksi yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtoraja-arvojen laskemista ja otto-oikeuden käyttöönottamista. Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että nämä KKV:n esittämät muutokset kilpailulainsäädäntöön ovat erittäin relevantteja kehittämisehdotuksia myös potentiaalisen kilpailun säilymisen parantamiseksi yrityskauppojen yhteydessä. Näillä keinoilla kilpailuviranomainen pystyy entistä paremmin puuttumaan myös ns. killer acquisi-tion -yrityskauppoihin. Lisäksi tutkielman myötä on havaittavissa, että erityisesti ns. killer acquisition -yrityskauppojen valvonnan näkökulmasta olisi tärkeää lainsäädännön muutta-minen myös siltä osin, että yrityskaupan ilmoittamiskriteerinä on yrityskaupan arvoon pe-rustuva ilmoitusvelvollisuus, joka on käytössä Saksassa ja Itävallassa.