Omistusrakenteen yhteys vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen järjestämiseen
Rajala, Teemu Juho Aleksi (2022-04-25)
Rajala, Teemu Juho Aleksi
25.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530176
Tiivistelmä
Keskustelu sisäisestä tarkastuksesta osana hallinto- ja ohjausjärjestelmiä on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alun kirjanpitoskandaalien ja Sarbanes-Oxley -lain voimaantulon jälkeen. Tapahtumat ovat osaltaan laajentaneet myös aihepiirin tutkimusta, jonka seurauksena tutkijat ovat pyrkineet selittämään sisäisen tarkastuksen käyttöönottoon johtavia syitä ja toiminnon laatua erilaisilla yhtiöiden taloudellisilla ja rakenteellisilla tekijöillä. Siitä huolimatta, että omistussuhteita on pidetty keskeisinä yhtiöiden valintoja selittävinä tekijöinä, painoarvoa omistusrakenteiden vaikutuksille aikaisemmissa tutkimuksissa on annettu hyvin vähän.
Aihepiirin tutkimuksen edistämiseksi tämän tutkielman tavoitteena on nyt selvittää millaiset omistusrakenteet johtavat todennäköisemmin vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen järjestämiseen. Tutkielma kattaa tyypillisimmät omistuksen muodot: sisäisen tarkastuksen järjestämistä tutkitaan yli kahdenkymmenen prosentin äänivallan omaavan osakkeenomistajan eli suuren osakkeenomistajan, osakkeenomistajien lukumäärän, valtionomistuksen ja ulkomaalaisomistuksen näkökulmista.
Tutkimuskohteena on heinäkuun lopussa 2019 Nasdaq OMX Helsingin päälistalla noteeratut yhtiöt, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan suomalaisia Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimia corporate governance -suosituksia. Helsingin pörssi on otollinen sijainti tutkimuksen suorittamiseen sen vuoksi, että sisäisen tarkastuksen järjestäminen markkinapaikalla listatuille yhtiöille on hallinnointikoodin mukaan vapaaehtoista. Tutkielman aineisto on kerätty erikseen kunkin yhtiön antamista selvityksistä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä ja Euroclear Finlandin tietokannasta. Aineistoa analysoidaan korrelaatiotestien sekä logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella vapaaehtoinen sisäinen tarkastus järjestetään todennäköisemmin yhtiöissä, joiden osakkeenomistajana on valtio ja yhtiöissä, joiden omistajapohja on lukumääräisesti laaja. Sen sijaan yhtiöt, joilla on yksittäinen suuren äänivallan omaava osakkeenomistaja, järjestävät sisäisen tarkastuksen muita yhtiöitä harvemmin. Ulkomaalaisomistuksen ja vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen väliltä ei tässä tutkimuksessa löytynyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Johtopäätöksenä esitetään, että kolmella neljästä tutkitusta omistusrakenteesta on tilastollinen yhteys vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen järjestämiseen ja omistussuhteet vaikuttavat pystyvän selittämään organisaatiokäyttäytymistä myös vapaaehtoisten valvontamekanismien järjestämisen saralla.
Aihepiirin tutkimuksen edistämiseksi tämän tutkielman tavoitteena on nyt selvittää millaiset omistusrakenteet johtavat todennäköisemmin vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen järjestämiseen. Tutkielma kattaa tyypillisimmät omistuksen muodot: sisäisen tarkastuksen järjestämistä tutkitaan yli kahdenkymmenen prosentin äänivallan omaavan osakkeenomistajan eli suuren osakkeenomistajan, osakkeenomistajien lukumäärän, valtionomistuksen ja ulkomaalaisomistuksen näkökulmista.
Tutkimuskohteena on heinäkuun lopussa 2019 Nasdaq OMX Helsingin päälistalla noteeratut yhtiöt, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan suomalaisia Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimia corporate governance -suosituksia. Helsingin pörssi on otollinen sijainti tutkimuksen suorittamiseen sen vuoksi, että sisäisen tarkastuksen järjestäminen markkinapaikalla listatuille yhtiöille on hallinnointikoodin mukaan vapaaehtoista. Tutkielman aineisto on kerätty erikseen kunkin yhtiön antamista selvityksistä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä ja Euroclear Finlandin tietokannasta. Aineistoa analysoidaan korrelaatiotestien sekä logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella vapaaehtoinen sisäinen tarkastus järjestetään todennäköisemmin yhtiöissä, joiden osakkeenomistajana on valtio ja yhtiöissä, joiden omistajapohja on lukumääräisesti laaja. Sen sijaan yhtiöt, joilla on yksittäinen suuren äänivallan omaava osakkeenomistaja, järjestävät sisäisen tarkastuksen muita yhtiöitä harvemmin. Ulkomaalaisomistuksen ja vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen väliltä ei tässä tutkimuksessa löytynyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Johtopäätöksenä esitetään, että kolmella neljästä tutkitusta omistusrakenteesta on tilastollinen yhteys vapaaehtoisen sisäisen tarkastuksen järjestämiseen ja omistussuhteet vaikuttavat pystyvän selittämään organisaatiokäyttäytymistä myös vapaaehtoisten valvontamekanismien järjestämisen saralla.