Epävarmuus organisaatiomuutoksessa : Tutkimuskohteena työntekijöiden kokemukset sosiaali- ja terveydenhuollon reformissa
Perälä, Mandi (2022-04-28)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831384
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831384
Tiivistelmä
Jatkuvat erilaiset organisaatiomuutokset ilmenevät yksittäisille työntekijöille epävarmuutena ja
työn menettämisen pelkona. Niin muutoksen suunnittelijoiden, kuin tulevan organisaation
johdon on tärkeää tiedostaa työntekijöiden epävarmuuden kokemukset muutoksesta, sillä
työntekijöiden kokemalla epävarmuudella on seurauksia yksilötason lisäksi koko organisaation
toimintaan. Muutosviestintä on tärkeä osa muutosta, ja sen puute voi lisätä työntekijöiden
kokemaa epävarmuutta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Pohjanmaan hyvinvointialueeseen siirtyvien työntekijöiden kokemaa epävarmuutta organisaatiomuutoksen aikana. Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2022. Tätä pro gradua aloittaessa syksyllä 2021 muutos Pohjanmaan hyvinvointialueeksi oli vasta tulossa. Muutos on laaja, ja lisäksi Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti ensimmäisenä ja ainoana hyvinvointialueena toimintansa jo vuonna 2022. Nämä kaikki tekijät muutoksessa voivat aiheuttaa suurelle joukolle työntekijöitä epävarmuuden tunteita.
Organisaatiomuutokseen liittyvää epävarmuutta on pyritty jaottelemaan erilaisiin muotoihin.
Tässä pro gradussa tutkittiin työntekijöiden kokemia epävarmuuden muotoja käyttäen pohjana
Allenin ja muiden (2007) sekä Bordian ja muiden (2004b) jaottelemia muutokseen liittyvän
epävarmuuden muotoja. Nämä ovat strateginen, rakenteellinen sekä työhön liittyvä epävarmuus. Tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin monimenetelmätutkimus, ja aineistoina
käytettiin Vaasan sairaanhoitopiirin teettämää valmista kyselyaineistoa sekä Pohjanmaan hyvinvointialueeseen siirtyviltä työntekijöiltä teemahaastatteluna kerättyä haastatteluaineistoa.
Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2021 juuri ennen muutoksen voimaantuloa. Aineistot
analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Erilaisia epävarmuuden muotoja lähdettiin etsimään jakamalla epävarmuus kolmeen eri luokkaan aikaisemman teorian pohjalta. Kolmesta eri luokasta muodostui yhteensä seitsemän eri epävarmuuden muotoa. Strategisen epävarmuuden alle muodostui kaksi epävarmuuden muotoa, jotka ovat epävarmuus tulevan organisaation kankeudesta ja suuresta koosta sekä epävarmuus organisaation palveluiden ja toiminnan järjestämisestä. Rakenteellisen epävarmuuteen liittyviä muotoja löytyi kaksi, jotka ovat epävarmuus yksiköiden sijoittumisesta ja omasta esimiehestä sekä epävarmuus muutoksen käytännön toteuttamisesta. Viimeiset kolme epävarmuuden muotoa, työpaikan menettäminen tai siirtyminen, työn sisällön muuttuminen sekä työetujen muuttuminen ja säilyminen, muodostuivat työhön liittyvän epävarmuuden alle.
työn menettämisen pelkona. Niin muutoksen suunnittelijoiden, kuin tulevan organisaation
johdon on tärkeää tiedostaa työntekijöiden epävarmuuden kokemukset muutoksesta, sillä
työntekijöiden kokemalla epävarmuudella on seurauksia yksilötason lisäksi koko organisaation
toimintaan. Muutosviestintä on tärkeä osa muutosta, ja sen puute voi lisätä työntekijöiden
kokemaa epävarmuutta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Pohjanmaan hyvinvointialueeseen siirtyvien työntekijöiden kokemaa epävarmuutta organisaatiomuutoksen aikana. Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2022. Tätä pro gradua aloittaessa syksyllä 2021 muutos Pohjanmaan hyvinvointialueeksi oli vasta tulossa. Muutos on laaja, ja lisäksi Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti ensimmäisenä ja ainoana hyvinvointialueena toimintansa jo vuonna 2022. Nämä kaikki tekijät muutoksessa voivat aiheuttaa suurelle joukolle työntekijöitä epävarmuuden tunteita.
Organisaatiomuutokseen liittyvää epävarmuutta on pyritty jaottelemaan erilaisiin muotoihin.
Tässä pro gradussa tutkittiin työntekijöiden kokemia epävarmuuden muotoja käyttäen pohjana
Allenin ja muiden (2007) sekä Bordian ja muiden (2004b) jaottelemia muutokseen liittyvän
epävarmuuden muotoja. Nämä ovat strateginen, rakenteellinen sekä työhön liittyvä epävarmuus. Tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin monimenetelmätutkimus, ja aineistoina
käytettiin Vaasan sairaanhoitopiirin teettämää valmista kyselyaineistoa sekä Pohjanmaan hyvinvointialueeseen siirtyviltä työntekijöiltä teemahaastatteluna kerättyä haastatteluaineistoa.
Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2021 juuri ennen muutoksen voimaantuloa. Aineistot
analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Erilaisia epävarmuuden muotoja lähdettiin etsimään jakamalla epävarmuus kolmeen eri luokkaan aikaisemman teorian pohjalta. Kolmesta eri luokasta muodostui yhteensä seitsemän eri epävarmuuden muotoa. Strategisen epävarmuuden alle muodostui kaksi epävarmuuden muotoa, jotka ovat epävarmuus tulevan organisaation kankeudesta ja suuresta koosta sekä epävarmuus organisaation palveluiden ja toiminnan järjestämisestä. Rakenteellisen epävarmuuteen liittyviä muotoja löytyi kaksi, jotka ovat epävarmuus yksiköiden sijoittumisesta ja omasta esimiehestä sekä epävarmuus muutoksen käytännön toteuttamisesta. Viimeiset kolme epävarmuuden muotoa, työpaikan menettäminen tai siirtyminen, työn sisällön muuttuminen sekä työetujen muuttuminen ja säilyminen, muodostuivat työhön liittyvän epävarmuuden alle.