Esihenkilön tunneäly johtamisessa

Abstract

Tunteet ovat oleellinen osa ihmisten sosiaalista elämä, jotka ohjaavat käyttäytymistämme kaikessa tekemisessämme. Ihmiset reagoivat tunnepohjaisesti monissa eri tilanteissa, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla, jonka takia tunteilla on suuri vaikutus ihmissuhteisiin eri vuorovaikutustilanteissa. Esihenkilön tunneälyllä on suuria myönteisiä vaikutuksia niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Esihenkilöt ovat nimensä mukaan ensisijaisesti heidän alaisiaan varten. Hyvällä tunneälyjohtamisella saadaan aikaan parempaa työtyytyväisyyttä, hyvinvointia sekä työn tehokkuutta. Tunneälykkäällä johtamisella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden sitoutuneisuuteen sekä motivaatioon.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut saada lisätietoa siitä, miten esihenkilön tunneälytaitoja hyödynnetään johtamisessa sekä kuinka esihenkilöt näitä taitoja kehittävät. Tutkimuksen teoreettista viitekehystä rakennetaan syventyen johtamiseen, tunneälytaitoihin sekä tunneälyn kehittämiseen. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkitaan pidempään toimineiden esihenkilöiden tunneälytaitoja heidän työssään, keskittyen johtamiseen tiimitasolla. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmin ja aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustuloksista nousi esille, että esihenkilöiden tunneälytaidoilla on suuria vaikutuksia niin esihenkilön omaan kuin koko tiimin työilmapiiriin. Esihenkilöt kokevat paljon niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita omassa työssään, jotka vaativat esihenkilöiltä hyvää itsetuntemusta sekä itsehallintaa. Monet tilanteet ovat myös esihenkilöille kuormittavia, ja siksi esihenkilöt painottavat myös hyvää itsetuntemusta. Esihenkilöt uskovat vahvasti, että tiimitasolla oman esimerkin näyttäminen niin hyvien kuin huonompien tunnetilojen käsittelyssä on merkittävässä roolissa. Tutkimuksesta nousi vahvasti myös esille avoimen keskustelun merkitys. Esihenkilöt ovat todenneet yllättävien vahvojen negatiivisten tunteiden hallinnan hyvin haastavaksi. Itsehallinta on taito, joka ei koskaan automatisoidu, mutta hyvällä itsetuntemuksella, voi tätä kehittää. Tunneälytaitojen kehittämistä tekee harva esihenkilö suunnitelmallisesti, vaan uskotaan enemmänkin virheistä oppii -ajattelutapaan. Tunneälytaitoja kehitetään myös työpaikan ulkopuolella, ja tutkimuksessa nostettiinkin esille läheisten ihmisten tuki ja apu. Tunneälytaitojen kehittämiseen ihminen tarvitsee muita ihmisiä, ja tärkeäksi apuvälineeksi nostettiin palautteen anto sekä vastaanotto. Rehellinen ja avoin keskustelu mahdollistaa myös vaikeammista asioista puhumisen, jolloin myös esihenkilön on helpompi ymmärtää alaisiaan ja tehdä mahdollisia tarvittavia muutoksia. Tutkimuksesta nousi esille myös tunnejohtamisen vähäinen koulutus, jota esihenkilöiden mielestä on liian vähän. Haastateltavista kukaan ei ole saanut suoraan koulutusta tunneälytaidoista, vaan näitä asioita käytä sivuavasti muissa johtamisen koulutuksissa.