Sosiaalinen media osallistamisen välineenä virtuaalimessuilla : Helsingin Kirjamessut verkossa 2020 -tapahtuma
Suomela, Jenna (2022-04-13)
Suomela, Jenna
13.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041329103
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041329103
Tiivistelmä
COVID-19 eli kansankielisemmin koronavirustauti mullisti maailmaa vuonna 2020, ja taudin vaikutukset näkyivät myös tapahtuma-alalla. Kun massatapahtumat ja suuret kokoontumiset kiellettiin, monesta tapahtumasta kehitettiin online-pohjainen verkkoversio. Fyysisissä ja virtuaalisissa tapahtumissa on kuitenkin perustavanlaatuisia eroja, ja yhtenä suurimpina näistä pidän kävijöiden osallisuuden kokemusta.
Yksi verkkoon siirtyneistä tapahtumista oli Helsingin Kirjamessut, joka järjestettiin 22.–25.10.2020 Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtumanimellä. Koska verkkotapahtuma jouduttiin rakentamaan nopealla varoitusajalla, sieltä puuttui monia kävijäosallisuuden kannalta oleellisia elementtejä, kuten kävijöiden välinen chat-palvelu. Koska itse tapahtuma-alusta ei tarjonnut sen enempää mahdollisuuksia järjestäjille osallistaa kävijöitä kuin kävijöille tuntea itsensä osalliseksi tapahtumassa, sosiaalinen media muodostui luonnolliseksi kokoontumisalustaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtuman järjestäjät pyrkivät osallistamaan messukävijöitä, ja olivatko nämä keinot onnistuneita.
Tutkimuksen aineisto muodostuu neljästä osasta: tapahtuman omista sosiaalisen median tileistä ja niille tehdyistä päivityksistä, tapahtuman sosiaalisen median vastaavien haastatteluista, tapahtumakävijöille teetetystä virallisesta kävijäkyselystä sekä tapahtumakävijöiden omista Instagram-julkaisuista. Koska aineisto on kattava, tulkitsen sitä sekä kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla että määrällisesti. Lisäksi havainnoin aineistoa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kehittämän elämyskolmio-mallin avulla luodakseni mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan tapahtumakävijöiden osallisuuskokemuksesta.
Tutkimuksessani selvisi, että suurelle osalle tapahtuman kävijäkunnasta Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtuma ei onnistunut luomaan vahvaa osallistumisen tunnetta. Monelle kävijälle oli harmillista, ettei heillä ollut mahdollisuutta kommunikoida muiden kävijöiden kanssa tapahtuma-alustalla, ja tapahtumajärjestäjien yritykset osallistaa kävijöitä sosiaalisen median avulla eivät toimineet odotetusti sekä teknisten haasteiden että vajavaisen tiedottamisen vuoksi. Elämyskolmio-mallilla mitattuna tapahtuma ei myöskään onnistunut tuottamaan kävijöille elämystä.
Tutkimustuloksissa korostuu osallisuuden tunteen olevan merkittävä tekijä, kun pyritään tuottamaan kävijälle elämys massatapahtumassa. Tutkimuksesta selvisi myös, että jos tapahtumajärjestäjä ei tarjoa kävijöille tarpeeksi mahdollisuuksia kommunikoida toistensa kanssa, he etsivät itselleen sopivia tapoja löytää yhteyden muihin. Tähän maailmanaikaan sosiaalinen media toimii luonnollisena kohtaamis- ja kommunikaatioalustana näille kävijöille.
Yksi verkkoon siirtyneistä tapahtumista oli Helsingin Kirjamessut, joka järjestettiin 22.–25.10.2020 Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtumanimellä. Koska verkkotapahtuma jouduttiin rakentamaan nopealla varoitusajalla, sieltä puuttui monia kävijäosallisuuden kannalta oleellisia elementtejä, kuten kävijöiden välinen chat-palvelu. Koska itse tapahtuma-alusta ei tarjonnut sen enempää mahdollisuuksia järjestäjille osallistaa kävijöitä kuin kävijöille tuntea itsensä osalliseksi tapahtumassa, sosiaalinen media muodostui luonnolliseksi kokoontumisalustaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtuman järjestäjät pyrkivät osallistamaan messukävijöitä, ja olivatko nämä keinot onnistuneita.
Tutkimuksen aineisto muodostuu neljästä osasta: tapahtuman omista sosiaalisen median tileistä ja niille tehdyistä päivityksistä, tapahtuman sosiaalisen median vastaavien haastatteluista, tapahtumakävijöille teetetystä virallisesta kävijäkyselystä sekä tapahtumakävijöiden omista Instagram-julkaisuista. Koska aineisto on kattava, tulkitsen sitä sekä kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla että määrällisesti. Lisäksi havainnoin aineistoa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kehittämän elämyskolmio-mallin avulla luodakseni mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan tapahtumakävijöiden osallisuuskokemuksesta.
Tutkimuksessani selvisi, että suurelle osalle tapahtuman kävijäkunnasta Helsingin Kirjamessut verkossa -tapahtuma ei onnistunut luomaan vahvaa osallistumisen tunnetta. Monelle kävijälle oli harmillista, ettei heillä ollut mahdollisuutta kommunikoida muiden kävijöiden kanssa tapahtuma-alustalla, ja tapahtumajärjestäjien yritykset osallistaa kävijöitä sosiaalisen median avulla eivät toimineet odotetusti sekä teknisten haasteiden että vajavaisen tiedottamisen vuoksi. Elämyskolmio-mallilla mitattuna tapahtuma ei myöskään onnistunut tuottamaan kävijöille elämystä.
Tutkimustuloksissa korostuu osallisuuden tunteen olevan merkittävä tekijä, kun pyritään tuottamaan kävijälle elämys massatapahtumassa. Tutkimuksesta selvisi myös, että jos tapahtumajärjestäjä ei tarjoa kävijöille tarpeeksi mahdollisuuksia kommunikoida toistensa kanssa, he etsivät itselleen sopivia tapoja löytää yhteyden muihin. Tähän maailmanaikaan sosiaalinen media toimii luonnollisena kohtaamis- ja kommunikaatioalustana näille kävijöille.