"Nyt on Euroopan aika." : Eurooppamyönteinen diskurssi poliittisen viestinnän välineenä
Salmela, Eeli (2022-04-06)
Salmela, Eeli
06.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040727597
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040727597
Tiivistelmä
Euroopan unionista käyty keskustelu on politisoitunut ja EU-vastaiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan lähes jokaisessa unionin jäsenmaassa 2000-luvulla. EU:n kritiikki liittyy erityisesti siihen, millä taholla on oikeus tehdä yhteiskuntaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Vastauksena kritiikkiin EU pyrkii legitimoimaan yhteiskunnallista asemaansa muun muassa viestinnän avulla. Eurooppalaisen yhteistyön hyötyjen kuvaamiseen onkin kehittynyt omanlaisensa puhetapa: eurooppamyönteinen diskurssi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käyttää eurooppamyönteistä diskurssia poliittisen viestinnän välineenä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Unionin tila -puheesta, jotka von der Leyen piti Euroopan parlamentin täysistunnoissa vuosina 2020 ja 2021. Vaikka Unionin tila -puheet ovat merkittäviä EU-viestinnän tapahtumia, joita käsitellään mediassa laajalti, ne ovat jääneet viestinnän tutkimuksessa vähäiselle huomiolle. Käytän tutkimusmenetelmänä kriittistä ja poliittista diskurssianalyysia, keskittyen puheiden suomenkielisiin tekstiversioihin. Tunnistan aineistosta sellaiset diskurssikäytännöt, jotka rakentavat ja ylläpitävät politiikan diskursseja. Havainnoin lisäksi, kuinka nämä diskurssit ilmentävät eurooppamyönteistä diskurssia. Tarkastelen myös, miten eurooppamyönteinen diskurssi asettuu osaksi von der Leyenin viestintää. Lopuksi tarkastelen vielä, minkälaisia valtasuhteita aineistoni diskurssit ilmentävät. Teoreettisena viitekehyksenä käytän poliittisen viestinnän teoriaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että von der Leyen luo puheissaan eurooppamyönteiselle diskurssille hegemonisen aseman. Eurooppalainen yhteistyö esitetään Unionin tila -puheissa yhteiskunnan kannalta toivottavana ja ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Von der Leyen hyödyntää merkittäviltä osin kriisejä viestintänsä perustelussa, ja tarjoaa ratkaisuiksi EU:n toimivallan kasvuun johtavia politiikkatoimia. Diskursiivisena tehokeinona aineistossa määritellään yhteisöjä poliittisia tarkoitusperiä mukaillen, esimerkiksi määrittelemällä EU-maat samaan yhteisöön kuuluviksi von der Leyen normalisoi eurooppalaista yhteistyötä. Samaa tarkoitusperää palvelee von der Leyenin tapa markkinoida eurooppalaista identiteettiä. Eurooppaa konstruoidaan aineistossa yhtenäiseksi ja maailman moraaliseksi johtajaksi, ja eurooppalaisia luonnehditaan positiivisessa valossa. Von der Leyen rakentaa kielenkäytöllään poliittista todellisuutta, jossa EU näyttäytyy toimijana, jolla on valta ja kyky tehdä yhteiskunnasta entistä parempi paikka elää. Näin ollen eurooppamyönteinen diskurssi – joka konkretisoituu EU:ssa – tukee von der Leyenin poliittista viestintää välittämällä EU-toimista kuvaa paitsi hyötyjä tuottavina, myös ainoina mahdollisina poliittisina vaihtoehtoina.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käyttää eurooppamyönteistä diskurssia poliittisen viestinnän välineenä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Unionin tila -puheesta, jotka von der Leyen piti Euroopan parlamentin täysistunnoissa vuosina 2020 ja 2021. Vaikka Unionin tila -puheet ovat merkittäviä EU-viestinnän tapahtumia, joita käsitellään mediassa laajalti, ne ovat jääneet viestinnän tutkimuksessa vähäiselle huomiolle. Käytän tutkimusmenetelmänä kriittistä ja poliittista diskurssianalyysia, keskittyen puheiden suomenkielisiin tekstiversioihin. Tunnistan aineistosta sellaiset diskurssikäytännöt, jotka rakentavat ja ylläpitävät politiikan diskursseja. Havainnoin lisäksi, kuinka nämä diskurssit ilmentävät eurooppamyönteistä diskurssia. Tarkastelen myös, miten eurooppamyönteinen diskurssi asettuu osaksi von der Leyenin viestintää. Lopuksi tarkastelen vielä, minkälaisia valtasuhteita aineistoni diskurssit ilmentävät. Teoreettisena viitekehyksenä käytän poliittisen viestinnän teoriaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että von der Leyen luo puheissaan eurooppamyönteiselle diskurssille hegemonisen aseman. Eurooppalainen yhteistyö esitetään Unionin tila -puheissa yhteiskunnan kannalta toivottavana ja ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Von der Leyen hyödyntää merkittäviltä osin kriisejä viestintänsä perustelussa, ja tarjoaa ratkaisuiksi EU:n toimivallan kasvuun johtavia politiikkatoimia. Diskursiivisena tehokeinona aineistossa määritellään yhteisöjä poliittisia tarkoitusperiä mukaillen, esimerkiksi määrittelemällä EU-maat samaan yhteisöön kuuluviksi von der Leyen normalisoi eurooppalaista yhteistyötä. Samaa tarkoitusperää palvelee von der Leyenin tapa markkinoida eurooppalaista identiteettiä. Eurooppaa konstruoidaan aineistossa yhtenäiseksi ja maailman moraaliseksi johtajaksi, ja eurooppalaisia luonnehditaan positiivisessa valossa. Von der Leyen rakentaa kielenkäytöllään poliittista todellisuutta, jossa EU näyttäytyy toimijana, jolla on valta ja kyky tehdä yhteiskunnasta entistä parempi paikka elää. Näin ollen eurooppamyönteinen diskurssi – joka konkretisoituu EU:ssa – tukee von der Leyenin poliittista viestintää välittämällä EU-toimista kuvaa paitsi hyötyjä tuottavina, myös ainoina mahdollisina poliittisina vaihtoehtoina.