Lähiesimiesten muutosjohtajuustoiminnot yksityisen terveydenhuollon organisaatiossa
Andersson-Tapio, Susanne (2011)
Andersson-Tapio, Susanne
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat terveydenhuoltoon. Muutokset terveydenhuollon toimintaympäristössä sekä terveydenhuollon sisällä tapahtuvat muutokset ovat kehittämishaasteita. Terveydenhuollon haasteina ovat myös palveluiden organisointi, johtaminen sekä johtamistaidot.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yksityisen terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevien lähiesimiesten muutosjohtajuutta heidän itsensä ja heidän alaistensa arvioimana. Arviointiin käytettiin Kouzes & Posnerin ”The Leadership Practices Inventory”-mittaria.(Kouzes & Posner 1993; 2002)
Tutkimuksessa käytettävällä käsitteellä johtaminen tarkoitetaan esimiehen johtamiskäyttäytymistä sekä muutosjohtamisen tietoista käyttämistä. Muutosjohtamismallin mukaisia johtamistoimintoja ovat ”Muiden valtuuttaminen toimintaan”, ”Tien näyttäminen”, ”Rohkaiseminen”, ”Yhteiseen visioon innostaminen” ja ”Prosessien kyseenalaistaminen”
Tutkimusjoukon muodostivat yksityisessä suomalaisessa terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevät lähiesimiehet (n=23) ja heidän alaisensa (n=98). Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselynä. ”The Leadership Practices Inventory”-mittarilla kerättyä kvantitatiivista aineistoa kuvattiin keskiarvoilla, prosenteilla ja keskihajonnoilla.
Leadership Practices Inventoryn (LPI) mukaiset viisi muutosjohtamisen toimintoa esiintyivät tämän aineiston perusteella suomalaisessa yksityisen terveydenhuollon organisaatiossa siten, että sekä esimiesten itsearviointien että alaisten havainnoitsija-arviointien perusteella johtamistoimintojen arvioitiin esiintyneen samassa yleisyysjärjestyksessä. Molemmissa ryhmissä summamuuttujittain tarkasteltuna yleisin esimiesten käyttämä johtamistoiminto oli ”Muiden valtuuttaminen toimintaan”. Toiseksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi sekä työntekijät että esimiehet arvioivat johtamistoiminnon ”Tien näyttäminen”. Kolmanneksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi arvioitiin ”Rohkaiseminen”. Neljänneksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi molemmat ryhmät arvioivat ”Yhteiseen visioon innostamisen”. Viidenneksi, eli harvimmin esiintyväksi johtamistoiminnoksi sekä esimiesryhmä että työntekijäryhmä arvioivat ”Prosessien kyseenalaistamisen”.
Esimiesten itsearviointien keskiarvot olivat kaikkien kolmenkymmenen muuttujan kohdalla korkeammat kuin työntekijöiden havainnoitsija-arviointien keskiarvot. Muutosjohtamisen toimintojen yleisyysjärjestys summamuuttujilla tarkasteltuna on sama kuin suomalaisessa julkisen terveydenhuollon viitekehyksessä tehdyssä tutkimuksessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yksityisen terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevien lähiesimiesten muutosjohtajuutta heidän itsensä ja heidän alaistensa arvioimana. Arviointiin käytettiin Kouzes & Posnerin ”The Leadership Practices Inventory”-mittaria.(Kouzes & Posner 1993; 2002)
Tutkimuksessa käytettävällä käsitteellä johtaminen tarkoitetaan esimiehen johtamiskäyttäytymistä sekä muutosjohtamisen tietoista käyttämistä. Muutosjohtamismallin mukaisia johtamistoimintoja ovat ”Muiden valtuuttaminen toimintaan”, ”Tien näyttäminen”, ”Rohkaiseminen”, ”Yhteiseen visioon innostaminen” ja ”Prosessien kyseenalaistaminen”
Tutkimusjoukon muodostivat yksityisessä suomalaisessa terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevät lähiesimiehet (n=23) ja heidän alaisensa (n=98). Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselynä. ”The Leadership Practices Inventory”-mittarilla kerättyä kvantitatiivista aineistoa kuvattiin keskiarvoilla, prosenteilla ja keskihajonnoilla.
Leadership Practices Inventoryn (LPI) mukaiset viisi muutosjohtamisen toimintoa esiintyivät tämän aineiston perusteella suomalaisessa yksityisen terveydenhuollon organisaatiossa siten, että sekä esimiesten itsearviointien että alaisten havainnoitsija-arviointien perusteella johtamistoimintojen arvioitiin esiintyneen samassa yleisyysjärjestyksessä. Molemmissa ryhmissä summamuuttujittain tarkasteltuna yleisin esimiesten käyttämä johtamistoiminto oli ”Muiden valtuuttaminen toimintaan”. Toiseksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi sekä työntekijät että esimiehet arvioivat johtamistoiminnon ”Tien näyttäminen”. Kolmanneksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi arvioitiin ”Rohkaiseminen”. Neljänneksi yleisimmäksi johtamistoiminnoksi molemmat ryhmät arvioivat ”Yhteiseen visioon innostamisen”. Viidenneksi, eli harvimmin esiintyväksi johtamistoiminnoksi sekä esimiesryhmä että työntekijäryhmä arvioivat ”Prosessien kyseenalaistamisen”.
Esimiesten itsearviointien keskiarvot olivat kaikkien kolmenkymmenen muuttujan kohdalla korkeammat kuin työntekijöiden havainnoitsija-arviointien keskiarvot. Muutosjohtamisen toimintojen yleisyysjärjestys summamuuttujilla tarkasteltuna on sama kuin suomalaisessa julkisen terveydenhuollon viitekehyksessä tehdyssä tutkimuksessa.