Kunnan tiedottamispolitiikka suun terveydenhuollossa : Tutkimus kunnan tuottaman informaation merkityksestä kuluttajuuteen suun terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmässä
Laitinen, Janica (2022-03-14)
Laitinen, Janica
14.03.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031423421
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031423421
Tiivistelmä
Palvelusetelit ovat muodostuneet yhdeksi vaihtoehdoksi kunnille järjestää asukkaille lakisääteisiä palveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja verrata, millaista asiakkaan asemaa ja päätöksentekoa tukevaa tietoa kunnat jakoivat omista palveluistaan ja palvelusetelipalveluista suun terveydenhuollossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kattavasti ja ajantasaisesti asiakkaan asema selostetaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mitä informaatiota asiakkaalle annetaan asiakkuutensa tai valintojensa tueksi. Tutkimuskohteeksi valittiin kahden suuren kaupungin eli Helsingin ja Turun suun terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmä.
Asiakkaan valtapotentiaalia palvelusetelimarkkinoilla tarkasteltiin soveltaen Hirschmanin exit, voice ja loyalty teoriaa. Lisäksi palvelusetelimarkkinoihin hyödynnettiin näennäismarkkinoiden käsitteistöä. Tutkimus suoritettiin vertailevana tapaustutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin kuntien julkisilta verkkosivuilta sekä kuntien käyttämistä sähköisistä palvelusetelijärjestelmistä.
Tutkielma osoitti, että suun terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmässä asiakkaat vaikuttavat jäävän näennäiskuluttajan rooliin. Kuntien tuottama informaatio oli paikoin epätäydellistä, joten asiakkaan oli vaikea toteuttaa tosiasioihin perustuvaa vertailua eri palveluntuottamisen tavoista. Tutkimus osoitti, että kunnat eivät vaikuta tarjoavan kuntalaisilleen tasavertaista tietoa
kaikista tarjolla olevista palveluista, eri palveluntuotannon muodoista ja kuluttajan tekemien päätösten vaikutuksista suhteessa asiakkaan oikeusturvaan. Tutkielma osoittikin, että kuntien tarjoama informaatio omasta ja palvelusetelillä tuotettavista suun terveydenhuollon palvelusta ei tue asiakkaan aktiivista roolia kuluttajana. Tutkielman lopputulemana voitiin todeta, että asiakas ei palvelusetelimarkkinoilla pysty täysimääräisesti hyödyntämään asemaansa kuluttajana, sillä organisaation ja kuluttajan välinen informaation epätasapaino heijastuu myös kuluttajan tekemiin valintoihin.
Tulevaisuudessa olisikin tärkeää pohtia, mikä on palvelusetelijärjestelmässä kunnan asema varauksettoman tiedon tuottamisessa.
Asiakkaan valtapotentiaalia palvelusetelimarkkinoilla tarkasteltiin soveltaen Hirschmanin exit, voice ja loyalty teoriaa. Lisäksi palvelusetelimarkkinoihin hyödynnettiin näennäismarkkinoiden käsitteistöä. Tutkimus suoritettiin vertailevana tapaustutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin kuntien julkisilta verkkosivuilta sekä kuntien käyttämistä sähköisistä palvelusetelijärjestelmistä.
Tutkielma osoitti, että suun terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmässä asiakkaat vaikuttavat jäävän näennäiskuluttajan rooliin. Kuntien tuottama informaatio oli paikoin epätäydellistä, joten asiakkaan oli vaikea toteuttaa tosiasioihin perustuvaa vertailua eri palveluntuottamisen tavoista. Tutkimus osoitti, että kunnat eivät vaikuta tarjoavan kuntalaisilleen tasavertaista tietoa
kaikista tarjolla olevista palveluista, eri palveluntuotannon muodoista ja kuluttajan tekemien päätösten vaikutuksista suhteessa asiakkaan oikeusturvaan. Tutkielma osoittikin, että kuntien tarjoama informaatio omasta ja palvelusetelillä tuotettavista suun terveydenhuollon palvelusta ei tue asiakkaan aktiivista roolia kuluttajana. Tutkielman lopputulemana voitiin todeta, että asiakas ei palvelusetelimarkkinoilla pysty täysimääräisesti hyödyntämään asemaansa kuluttajana, sillä organisaation ja kuluttajan välinen informaation epätasapaino heijastuu myös kuluttajan tekemiin valintoihin.
Tulevaisuudessa olisikin tärkeää pohtia, mikä on palvelusetelijärjestelmässä kunnan asema varauksettoman tiedon tuottamisessa.