Hyvinvointikertomuksen informaatioarvo tietojohtamisen välineenä
Kangasniemi, Emmi (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viimeisinä vuosina olleet jatkuvasti suurten muutospaineiden kohteena. Työvoimapula sekä julkisten resurssien niukkuus aiheuttavat isoja haasteita tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista, tuloksellisuutta ja palvelujen vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomus pyrkii osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Se laaditaan joko kunnittain tai alueellisesti hyvinvointi-politiikan työvälineeksi. Sen tarkoitus on kuvata kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa, väestön terveyttä ja hyvinvointia, sekä niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja sitä päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Sähköinen hyvinvointikertomus on julkinen asiakirja ja kunnille maksuton työväline hyvinvointikertomuksen laatimiseen. Parhaimmillaan se nostaa esiin poikkihallinnollisia hyvinvoinnin taustatekijöitä, kehittämistarpeita, sekä alueellisen hyvinvointityön vahvuuksia. Sen tarkoituksena on myös auttaa kuntia vastaamaan uusiin terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) velvoitteisiin.
Tutkimusongelmat tässä tutkimuksessa tarkastelevat tietojohtamista hyvinvointipalveluissa, sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen informaatioarvoa tietojohtamisen välineenä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan tutkimusongelmia neljän eri näkökulman kautta, joita ovat hyvinvointistrategiat, hyvinvointipalvelujen kehittäminen, päätöksenteko hyvinvointipalveluissa, sekä hyvinvointipalvelujen johtaminen. Tämän tutki-muksen empiirinen osuus muodostuu sähköisen hyvinvointikertomuksen teemojen tarkastelusta kolmella eri yhteiskunnan tasolla, joita ovat valtio, kunnat sekä yksittäiset hyvinvointipalveluja tuottavat organisaatiot. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina teemahaastattelu, jonka kohderyhmänä toimi Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on sähköisen hyvinvointikertomuksen kansallinen käyttöönotto. Haastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2012.
Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on, että sähköisellä hyvinvointikertomuksella voidaan teoreettisesti helpottaa monia uhkia ja haasteita, joita hyvinvointipalvelujen johtamistyössä on. Sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa uudenlaisen tiedontuotannon hyvinvointipalvelujen johtamistyön tueksi. Se kokoaa ai-emmin pirstaleisena näyttäytynyttä kansallista, alueellista ja organisaatiotasoista hyvinvointitietoa. Sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn tarpeiden paremman hahmottamisen ja varmistaa hyvinvointityössä käytettävän tiedon oikea-aikaisuuden. Se on myös hyvä tiedontuottaja strategioiden laatimi-sen ja yhtenäistämisen tueksi. Tulevaisuudessa sen avulla voidaan helpottaa hankkeiden ja muun kehittämis-työn kohdentamista, sekä parhaimmillaan saada näyttöä toimivista ja hyvistä käytännöistä hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.
Tutkimusongelmat tässä tutkimuksessa tarkastelevat tietojohtamista hyvinvointipalveluissa, sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen informaatioarvoa tietojohtamisen välineenä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan tutkimusongelmia neljän eri näkökulman kautta, joita ovat hyvinvointistrategiat, hyvinvointipalvelujen kehittäminen, päätöksenteko hyvinvointipalveluissa, sekä hyvinvointipalvelujen johtaminen. Tämän tutki-muksen empiirinen osuus muodostuu sähköisen hyvinvointikertomuksen teemojen tarkastelusta kolmella eri yhteiskunnan tasolla, joita ovat valtio, kunnat sekä yksittäiset hyvinvointipalveluja tuottavat organisaatiot. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina teemahaastattelu, jonka kohderyhmänä toimi Terveempi Pohjois-Suomi 2 –hanke. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on sähköisen hyvinvointikertomuksen kansallinen käyttöönotto. Haastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2012.
Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on, että sähköisellä hyvinvointikertomuksella voidaan teoreettisesti helpottaa monia uhkia ja haasteita, joita hyvinvointipalvelujen johtamistyössä on. Sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa uudenlaisen tiedontuotannon hyvinvointipalvelujen johtamistyön tueksi. Se kokoaa ai-emmin pirstaleisena näyttäytynyttä kansallista, alueellista ja organisaatiotasoista hyvinvointitietoa. Sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn tarpeiden paremman hahmottamisen ja varmistaa hyvinvointityössä käytettävän tiedon oikea-aikaisuuden. Se on myös hyvä tiedontuottaja strategioiden laatimi-sen ja yhtenäistämisen tueksi. Tulevaisuudessa sen avulla voidaan helpottaa hankkeiden ja muun kehittämis-työn kohdentamista, sekä parhaimmillaan saada näyttöä toimivista ja hyvistä käytännöistä hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.