Vaasan Ristinummi : Asuinalueen maine – rasite vai mahdollisuus?
Viljas, Salla (2022-02-02)
Viljas, Salla
02.02.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020217394
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020217394
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on Vaasan Ristinummen kaupunginosa, joka tunnetaan yhtenä kaupungin huonomaineisimmista kaupunginosista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet huonon maineen syntyyn ja sen pysyvyyteen sekä onko maineella ollut vaikutusta alueen kehittämiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu alueellisen eriytymisen ja alueen maineen käsitteisiin.
Alueellinen eriytyminen on yleistyvä ja usein epätoivottu ilmiö erityisesti suurissa kaupungeissa. Ilmiö on seurausta eri ihmisryhmien epätasaisesta jakautumisesta kaupungin sisällä. Eriytymiskehitystä voidaan havaita eri aluetasojen, kuten kaupunginosien, korttelien ja talojen tasolla. Sosiaaliset tekijät, kuten asukkaiden elämäntilanne, tulotaso ja etnisyys vaikuttavat merkittävästi alueellisen eriytymisen syntyyn. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi alueellisen eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa hallinnollisten tekijöiden, kuten asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun avulla.
Eriytymiskehityksen kärjistyessä laajaksi epätoivotuksi ongelmaksi, syntyy ajan saatossa asuinalueen rappeutumista edistävä itseään ruokkiva kehä. Rappeutumiskehityksen alussa vaikuttaa usein alueen huono maine, joka on seurausta ihmisten muodostamista mielikuvista. Maineen syntyyn vaikuttavat erilaiset toiminnalliset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät, kuten asuinalueen sijainti, rakennusten kunto ja asukkaiden sosioekonominen asema. Maine voi vaihdella sen mukaan, kenen näkökulmasta mainetta tarkastellaan. Alueen sisäinen maine syntyy alueen asukkaiden arvioinneista. Ulkoinen maine muodostuu ulkopuolisten luomista mielikuvista, jolloin alue nähdään usein negatiivisemmassa valossa. Asuinalueen huono maine voi ohjata ihmisten muuttoliikettä, jolloin pyrkimyksenä on muuttaa pois epäviihtyisäksi koetulta asuinalueelta tai välttämän epätoivottuja alueominaisuuksia. Näin alueen huono maine voi johtaa asuinalueen eriytymiskehityksen kiihtymiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Teemahaastatteluna toteutettuihin yksilöhaastatteluihin valittiin viisi haastateltavaa, jotka joko asuvat Ristinummella tai muuten tuntevat alueen hyvin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Ristinummella voidaan havaita alueellista eriytymistä, sillä ongelmien nähtiin painottuvan asuinalueen tiettyihin kerrostaloihin. Maineen koettiin syntyneen vuosien saatossa, ja siihen ovat vaikuttaneet lama, muutokset asukasrakenteessa sekä vanheneva rakennuskanta. Sijainti kaukana keskustasta sekä huhu-puheiden liikkumisen koettiin ylläpitävän huonoa mainetta. Huono maine nähtiin alueen kehitystä jarruttavana tekijänä, mutta myös puskurina, joka pakottaa toimenpiteisiin alueen kehittämiseksi. Alueellisen eriytymisen ja alueen maineen tutkiminen onkin tärkeää, jotta epätoivottuun kehitykseen voidaan puuttua ajoissa ennen ongelmien kärjistymistä.
Alueellinen eriytyminen on yleistyvä ja usein epätoivottu ilmiö erityisesti suurissa kaupungeissa. Ilmiö on seurausta eri ihmisryhmien epätasaisesta jakautumisesta kaupungin sisällä. Eriytymiskehitystä voidaan havaita eri aluetasojen, kuten kaupunginosien, korttelien ja talojen tasolla. Sosiaaliset tekijät, kuten asukkaiden elämäntilanne, tulotaso ja etnisyys vaikuttavat merkittävästi alueellisen eriytymisen syntyyn. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi alueellisen eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa hallinnollisten tekijöiden, kuten asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun avulla.
Eriytymiskehityksen kärjistyessä laajaksi epätoivotuksi ongelmaksi, syntyy ajan saatossa asuinalueen rappeutumista edistävä itseään ruokkiva kehä. Rappeutumiskehityksen alussa vaikuttaa usein alueen huono maine, joka on seurausta ihmisten muodostamista mielikuvista. Maineen syntyyn vaikuttavat erilaiset toiminnalliset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät, kuten asuinalueen sijainti, rakennusten kunto ja asukkaiden sosioekonominen asema. Maine voi vaihdella sen mukaan, kenen näkökulmasta mainetta tarkastellaan. Alueen sisäinen maine syntyy alueen asukkaiden arvioinneista. Ulkoinen maine muodostuu ulkopuolisten luomista mielikuvista, jolloin alue nähdään usein negatiivisemmassa valossa. Asuinalueen huono maine voi ohjata ihmisten muuttoliikettä, jolloin pyrkimyksenä on muuttaa pois epäviihtyisäksi koetulta asuinalueelta tai välttämän epätoivottuja alueominaisuuksia. Näin alueen huono maine voi johtaa asuinalueen eriytymiskehityksen kiihtymiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Teemahaastatteluna toteutettuihin yksilöhaastatteluihin valittiin viisi haastateltavaa, jotka joko asuvat Ristinummella tai muuten tuntevat alueen hyvin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Ristinummella voidaan havaita alueellista eriytymistä, sillä ongelmien nähtiin painottuvan asuinalueen tiettyihin kerrostaloihin. Maineen koettiin syntyneen vuosien saatossa, ja siihen ovat vaikuttaneet lama, muutokset asukasrakenteessa sekä vanheneva rakennuskanta. Sijainti kaukana keskustasta sekä huhu-puheiden liikkumisen koettiin ylläpitävän huonoa mainetta. Huono maine nähtiin alueen kehitystä jarruttavana tekijänä, mutta myös puskurina, joka pakottaa toimenpiteisiin alueen kehittämiseksi. Alueellisen eriytymisen ja alueen maineen tutkiminen onkin tärkeää, jotta epätoivottuun kehitykseen voidaan puuttua ajoissa ennen ongelmien kärjistymistä.