Valmentava ja palveleva etätyön johtaminen ja yhteys etätyöntekijän hyvinvointiin
Avara, Taina (2021-12-22)
Avara, Taina
22.12.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122262965
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122262965
Tiivistelmä
Etätyötä on tehty 1970-luvulta lähtien, mutta sen suosio on lisääntynyt hitaasti. Poikkeuksel-linen tilanne koronavirusepidemian puhjettua vuoden 2020 alussa, johti etätyön nopeaan lisääntymiseen. Viruksen leviämisen estämiseksi yritykset siirsivät työntekijöitään nopeasti työskentelemään kotiin. Suomen hallitus suositti vahvasti etätyöhön siirtymistä ja sitä perus-teltiin terveysturvallisuudella. Etätyöllä on havaittu olevan monia positiivisia vaikutuksia, esi-merkiksi henkilön työhyvinvointiin, sekä perheen ja työelämän yhdistämiseen, mutta sillä on myös haittapuolia. Etätyötä tekevä henkilö saattaa esimerkiksi kokea eristyneisyyden tunnet-ta kollegoistaan ja organisaatiokulttuurista. Etätyön johtamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, ettei negatiivisia vaikutuksia pääsisi syntymään. Etätyötä tekevä henkilö saattaa tarvita erityistä tukea esihenkilöltään. Etätyön aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu työ-tyytyväisyyden olevan korkeinta, kun etätyön määrä on kohtuullinen. Työtyytyväisyys alkaisi siis laskea, kun etätyön määrä kasvaa riittävän suureksi. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään etätyötä, etätyön johtamista, palvelevaa johtamista, valmentavaa johtamista ja työn imua. Tässä tutkimuksessa selvitettiin millaisia yhteyksiä valmentavalla ja palvelevalla johtamisella on etätyötyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja työn imuun. Tämän tutkimuksen aineisto (N=180) kerättiin sähköisesti toteutetulla kyselylomakkeella kohdeyrityksen toimi-henkilöille keväällä 2021, jolloin suurin osa heistä oli tehnyt jo yli vuoden etätöitä. Tutkimuk-sen analysointi aloitettiin tutkimalla t-testin avulla, onko esimiesten ja alaisten sekä miesten ja naisten vastausten välillä tilastollista eroa. Sen jälkeen tutkittiin muuttujien välisiä korre-laatioita ja sen jälkeen yhteyksiä selvitettiin tarkemmin regressioanalyysin avulla. Tutkimustu-losten perusteella esimiesten ja alaisten vastausten välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Etätyö on hyvä työn muoto minulle –väittämän keskiarvo oli 4,2 eli etätyö sai vastaajilta varsin positiivisen arvion. Vastaajat katsoivat etätyön parantaneen työn joustavuutta, joka sai keskiarvon 4,3. Naiset vaikuttivat keskiarvojen perusteella olevan hieman tyytyväisempiä etätyöhön kuin miehet. Tulosten perusteella sekä palveleva että valmentava johtajuus koet-tiin lähes yhtä tärkeinä etätyön johtamisen kannalta. Alaiset arvioivat esimiehissään olevan hieman enemmän valmentavan johtamisen piirteitä ja sitä pidettiin myös hieman tärkeäm-pänä johtajuuden muotona. Esimiehet pitivät palvelevaa johtamista aavistuksen tärkeämpä-nä ja alaiset taas valmentavaa johtamista. Tämän tutkimuksen perusteella valmentavalla joh-tamisella olisi suurempi vaikutus etätyötyytyväisyyteen. Sekä valmentavalla että palvelevalla johtamisella oli tilastollisesti erittäin merkittävä vaikutus työn imuun etätyössä. Näistä val-mentavan johtamisen yhteys oli hieman suurempi. Hieman vanhemmat ja perheelliset koki-vat enemmän työn imua, kuin nuoremmat ja yksin asuvat. Samoja havaintoja on tehty aiemmissa tutkimuksissa, mutta nyt myös etätyön kontekstissa. Tämän tutkimuksen perus-teella etätyötä ollaan valmiita tekemään tulevaisuudessakin, joten hyvälle etätyön johtami-selle on yhä kasvava tarve.