Miten OPEC on onnistunut kartellina? : Empiirinen tutkimus ajanjaksolta 1993-2021
Koskinen, Linda (2022-01-25)
Koskinen, Linda
25.01.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510168
Tiivistelmä
Raakaöljyn hinta määräytyy maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talouskasvu on yksi suurimmista tekijöistä, joka vaikuttaa öljytuotteiden kysyntään. OPEC öljynviejämaiden järjestön toiminta on noussut voimakkaasti esille, sillä koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi öljyn hinnan kehitykseen. OPEC-järjestön tavoitteena on yhtenäistää jäsenvaltioiden öljyntuotantopolitiikkaa, jonka avulla varmistetaan oikeudenmukaiset ja vakaat öljyn hinnat. Öljyntuottajamaiden tavoitteena on laatia sopimus öljyntuotannon vähentämisestä, sillä öljyn hinta on laskenut voimakkaasti koronaviruspandemian sekä Saudi-Arabian ja Venäjän välisen hintasodan vuoksi. Tuotantovähennyksien tavoitteena on öljyn hinnan vahvistaminen.
OPEC-järjestö on yksi yleisimmistä esimerkeistä, kun puhutaan kartellin teoriasta. Monet taloustieteen oppikirjat käyttävät OPEC-järjestöä esimerkkinä voittoa maksivoivasta kartellista, joka tuotantokiintiöiden avulla vaikuttaa öljyn markkinahintaan. Kirjallisuudessa on silti epäselvyyttä siitä, onko OPEC-järjestö yhä kartelli vai ei. Kasvava määrä tutkimuksia on antanut viitteitä siitä, että OPEC-järjestö ei ole harjoittanut salaista yhteistyötä ja toiminut tehokkaana kartellina maksimoidakseen toimialan voittoja. OPEC-järjestön tuotantopäätöksillä ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta öljyn hintoihin.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, ilmentyykö OPEC-järjestön käytöksessä kartellille ominaisia piirteitä ajanjaksolla 1993–2021. Tutkielman empiirisen osion keskeinen menetelmä on yhteisintegraatioanalyysi. Empiirisessä osiossa tutkitaan muuttujien stationaarisuutta laajennetulla Dickey-Fuller-yksikköjuuritestillä. OPEC-järjestön sekä järjestön jäsenmaan kokonaistuotantoaikasarjojen yhteisintegraation testaamiseen käytetään Engle-Grangerin sekä Johansenin menetelmiä.
Tutkielman empiiristen tulosten mukaan OPEC-järjestön sekä järjestön jäsenmaan kokonaistuotantoaikasarjat eivät ole yhteisintegroituneita ja aikasarjojen välillä ei ilmene pitkän aikavälin tasapainosuhdetta. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että OPEC-järjestön toiminnassa ei havaita kartellille ominaisia piirteitä tutkimusajanjaksolla. Järjestön jäsenillä on todennäköisesti liian suuri houkutus huijaamiseen, sillä jäsenet eivät voi olla varmoja siitä, aikovatko muut jäsenet noudattaa tuotantokiintiöitä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että OPEC-järjestö voidaan nähdä ennemmin byrokraattisena ryhmittymänä tai poliittisena kerhona, joka hyödyntää virheellistä mielikuvaa siitä, että järjestö toimii kartellina. OPEC-järjestö voidaan myös nähdä eräänlaisena tiedonjaon alustana, jossa kansainväliset öljy-yhtiöt jakavat strategioita sekä öljymarkkinoita koskevia ennusteita.
OPEC-järjestö on yksi yleisimmistä esimerkeistä, kun puhutaan kartellin teoriasta. Monet taloustieteen oppikirjat käyttävät OPEC-järjestöä esimerkkinä voittoa maksivoivasta kartellista, joka tuotantokiintiöiden avulla vaikuttaa öljyn markkinahintaan. Kirjallisuudessa on silti epäselvyyttä siitä, onko OPEC-järjestö yhä kartelli vai ei. Kasvava määrä tutkimuksia on antanut viitteitä siitä, että OPEC-järjestö ei ole harjoittanut salaista yhteistyötä ja toiminut tehokkaana kartellina maksimoidakseen toimialan voittoja. OPEC-järjestön tuotantopäätöksillä ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta öljyn hintoihin.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, ilmentyykö OPEC-järjestön käytöksessä kartellille ominaisia piirteitä ajanjaksolla 1993–2021. Tutkielman empiirisen osion keskeinen menetelmä on yhteisintegraatioanalyysi. Empiirisessä osiossa tutkitaan muuttujien stationaarisuutta laajennetulla Dickey-Fuller-yksikköjuuritestillä. OPEC-järjestön sekä järjestön jäsenmaan kokonaistuotantoaikasarjojen yhteisintegraation testaamiseen käytetään Engle-Grangerin sekä Johansenin menetelmiä.
Tutkielman empiiristen tulosten mukaan OPEC-järjestön sekä järjestön jäsenmaan kokonaistuotantoaikasarjat eivät ole yhteisintegroituneita ja aikasarjojen välillä ei ilmene pitkän aikavälin tasapainosuhdetta. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että OPEC-järjestön toiminnassa ei havaita kartellille ominaisia piirteitä tutkimusajanjaksolla. Järjestön jäsenillä on todennäköisesti liian suuri houkutus huijaamiseen, sillä jäsenet eivät voi olla varmoja siitä, aikovatko muut jäsenet noudattaa tuotantokiintiöitä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että OPEC-järjestö voidaan nähdä ennemmin byrokraattisena ryhmittymänä tai poliittisena kerhona, joka hyödyntää virheellistä mielikuvaa siitä, että järjestö toimii kartellina. OPEC-järjestö voidaan myös nähdä eräänlaisena tiedonjaon alustana, jossa kansainväliset öljy-yhtiöt jakavat strategioita sekä öljymarkkinoita koskevia ennusteita.