Konsernin verosuunnittelu
Kananoja, Visa (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Konserneissa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 hieman yli puolet kaikista yksityisen sektorin työpaikoista ja ne tuottivat noin 75 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Konsernirakenne on yleistä suuryritysten lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa. Syyt konsernirakenteen muodostamiseksi eivät lähtökohtaisesti ole verotuksellisia, vaan liiketoiminnallisia. Konsernin verosuunnittelun tavoitteena on ohjata konsernia tekemään liiketaloudellisesti edullisimpia päätöksiä.
Tutkielmassa käsitellään verosuunnittelumahdollisuuksien hyödyntämistä konsernissa kotimaisen yhtiön ja suomalaisen veronsaajan näkökulmasta. Tutkielmassa määritellään konsernin käsite lainsäädännön kautta. Tämän jälkeen perehdytään erilaisiin konserniverotuksen elementteihin, joista tärkeimpinä mainittakoon siirtohinnoittelu ja konserniavustuksen antaminen. Siirtohinnoittelu aiheuttaa konserniyhtiöille ehdottomasti eniten verotukseen liittyvää työtä, mikä kasvattaa myös yhtiön kuluja. Konserniavustus puolestaan mahdollistaa tuloksentasaamisen konsernin kotimaisten yhtiöiden kesken.
Konserniverotuksen käsittelyn jälkeen käsitellään varsinaista konsernin verosuunnittelua sen eri tasojen sekä toteuttamishetken kautta. Verosuunnittelu voidaan jakaa strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen verosuunnitteluun, joista jokaisella on osansa yrityksen ja konsernin verosuunnittelussa. Nämä verosuunnittelutoimenpiteet voidaan edelleen jakaa tilikauden aikana ja tilinpäätöshetkellä tehtäviin toimiin. Verosuunnittelua peilataan lisäksi lyhyesti veron kiertämiseen ja lopulta pohditaan sen vaikutuksia konsernissa tehtäviin liiketoimintapäätöksiin.
Tutkielmassa tiivistetään syyt sille, miksi aktiivinen verosuunnittelu ja verostrategian luominen ovat yrityksille entistä merkittävämmässä osassa toiminnan suunnittelua. Käytännössä verosuunnittelu on tehokkaimmillaan integroituna yrityksen muuhun tulos- ja tilinpäätössuunnitteluun sekä päivittäiseen taloudelliseen päätöksentekoon. Verosuunnittelun on vastattava alati muuttuvan verolainsäädännön aiheuttamiin haasteisiin.
Tutkielmassa käsitellään verosuunnittelumahdollisuuksien hyödyntämistä konsernissa kotimaisen yhtiön ja suomalaisen veronsaajan näkökulmasta. Tutkielmassa määritellään konsernin käsite lainsäädännön kautta. Tämän jälkeen perehdytään erilaisiin konserniverotuksen elementteihin, joista tärkeimpinä mainittakoon siirtohinnoittelu ja konserniavustuksen antaminen. Siirtohinnoittelu aiheuttaa konserniyhtiöille ehdottomasti eniten verotukseen liittyvää työtä, mikä kasvattaa myös yhtiön kuluja. Konserniavustus puolestaan mahdollistaa tuloksentasaamisen konsernin kotimaisten yhtiöiden kesken.
Konserniverotuksen käsittelyn jälkeen käsitellään varsinaista konsernin verosuunnittelua sen eri tasojen sekä toteuttamishetken kautta. Verosuunnittelu voidaan jakaa strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen verosuunnitteluun, joista jokaisella on osansa yrityksen ja konsernin verosuunnittelussa. Nämä verosuunnittelutoimenpiteet voidaan edelleen jakaa tilikauden aikana ja tilinpäätöshetkellä tehtäviin toimiin. Verosuunnittelua peilataan lisäksi lyhyesti veron kiertämiseen ja lopulta pohditaan sen vaikutuksia konsernissa tehtäviin liiketoimintapäätöksiin.
Tutkielmassa tiivistetään syyt sille, miksi aktiivinen verosuunnittelu ja verostrategian luominen ovat yrityksille entistä merkittävämmässä osassa toiminnan suunnittelua. Käytännössä verosuunnittelu on tehokkaimmillaan integroituna yrityksen muuhun tulos- ja tilinpäätössuunnitteluun sekä päivittäiseen taloudelliseen päätöksentekoon. Verosuunnittelun on vastattava alati muuttuvan verolainsäädännön aiheuttamiin haasteisiin.