Erityislasten vanhempien kokemuksia kunnallisen päätöksenteon arvoista
Kamunen, Anne (2008)
Kamunen, Anne
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Erityislapsen syntyminen perheeseen tuo mukanaan sellaisia tarpeita, joita ei välttämättä ilmene muiden lasten kohdalla. Näiden erityisten tarpeiden hoitamisessa tarvitaan jossakin vaiheessa yhteiskunnallisia palveluita ja järjestelmiä. Kunnilla on Suomessa keskeinen rooli hyvinvointipalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä, sillä yhteiskuntamme rakentuu pitkälti kunnallisen itsehallinnon periaatteelle. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuntalaisia koskevista asioista päätetään luottamusmies- ja virkamiestasolla lain määrittelemissä rajoissa. Silloin, kun laki mahdollistaa tulkintojen tekemisen, käydään paikallishallinnossa poliittista keskustelua ja tehdään enemmistöpäätöksiä. Näiden päätösten syntyyn vaikuttaa päättäjien näkemys siitä, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa. Tällöin on kysymys päätöksentekoa ohjaavista arvoista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityislasten vanhempien kokemuksia kunnallisen päätöksenteon arvoista. Tarkoituksena oli löytää vastauksia siihen, millaisia ovat kunnallisen päätöksenteon arvot ja millainen on niiden merkitys erityislasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaiseksi erityislasten vanhemmat kokevat kunnallisen päätöksenteon ja päätöksentekijöiden arvot. Tarkoituksena ei ollut tarkastella erityislasten kunnallisia palveluita tai palvelujärjestelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, sillä tutkimuksen kohteena oli ihminen ja ihmisen maailma. Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua pehmeää aineistoa ja tutkimus pyrki lähestymään aihettaan tutkittavien subjektiivisesta näkökulmasta ollen ymmärtävää fenomenologista ihmistutkimusta. Tutkimuksen teoriaosuudessa paneuduttiin päätöksenteon teorioihin, kunnallishallinnon päätöksentekoon ja arvoihin. Päätöksentekoteorioina tarkasteltiin rationaalista päätöksentekoa, rajoittuneen rationaalisuuden teoriaa ja inkrementaalista päätöksentekoteoriaa. Lisäksi keskeisinä käsitteinä määriteltiin arvoja ja erityislapsi. Tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka rakenteessa hyödynnettiin teema-ajattelua.
Teoreettisen viitekehyksen perusteella ja vanhempien kokemuksen mukaisessa tärkeysjärjestyksessä esitettynä kunnallishallinnon arvoina voidaan pitää tehokkuutta ja kestävää kehitystä, hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta sekä osallistumista eli demokratiaa. Arvojen merkitys näyttäytyy vanhemmille siten, että suomalaisen hyvinvointikunnan on periaatteessa mahdollista tarjota tarpeenmukaisia palveluita ja tukia erityislapsiperheille. Niiden saaminen täytyy kuitenkin perustella hyvin ja vanhempien täytyy olla aktiivisia tiedon hankkijoita sekä oikeuksiensa puolustajia. Kunnallinen päätöksenteko on lähinnä inkrementaalista eli vähittäisesti tapahtuvaa. Päätöksenteossa on myös rajoitetun rationaalisuuden piirteitä, sillä päättäjät kohtaavat sekä henkilökohtaisia, psykologisia että organisatorisia rajoitteita. Kunnallisen itsehallinnon periaate toteutuu päätöksenteossa ja paikalliset erityispiirteet näkyvät erityislapsia koskevissa päätöksissä. Vanhemmat toivovat, että valtio valvoisi paremmin kuntien toimintoja, jotta kaikki tarvitsijat saisivat palveluita oikeudenmukaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityislasten vanhempien kokemuksia kunnallisen päätöksenteon arvoista. Tarkoituksena oli löytää vastauksia siihen, millaisia ovat kunnallisen päätöksenteon arvot ja millainen on niiden merkitys erityislasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaiseksi erityislasten vanhemmat kokevat kunnallisen päätöksenteon ja päätöksentekijöiden arvot. Tarkoituksena ei ollut tarkastella erityislasten kunnallisia palveluita tai palvelujärjestelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, sillä tutkimuksen kohteena oli ihminen ja ihmisen maailma. Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua pehmeää aineistoa ja tutkimus pyrki lähestymään aihettaan tutkittavien subjektiivisesta näkökulmasta ollen ymmärtävää fenomenologista ihmistutkimusta. Tutkimuksen teoriaosuudessa paneuduttiin päätöksenteon teorioihin, kunnallishallinnon päätöksentekoon ja arvoihin. Päätöksentekoteorioina tarkasteltiin rationaalista päätöksentekoa, rajoittuneen rationaalisuuden teoriaa ja inkrementaalista päätöksentekoteoriaa. Lisäksi keskeisinä käsitteinä määriteltiin arvoja ja erityislapsi. Tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka rakenteessa hyödynnettiin teema-ajattelua.
Teoreettisen viitekehyksen perusteella ja vanhempien kokemuksen mukaisessa tärkeysjärjestyksessä esitettynä kunnallishallinnon arvoina voidaan pitää tehokkuutta ja kestävää kehitystä, hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta sekä osallistumista eli demokratiaa. Arvojen merkitys näyttäytyy vanhemmille siten, että suomalaisen hyvinvointikunnan on periaatteessa mahdollista tarjota tarpeenmukaisia palveluita ja tukia erityislapsiperheille. Niiden saaminen täytyy kuitenkin perustella hyvin ja vanhempien täytyy olla aktiivisia tiedon hankkijoita sekä oikeuksiensa puolustajia. Kunnallinen päätöksenteko on lähinnä inkrementaalista eli vähittäisesti tapahtuvaa. Päätöksenteossa on myös rajoitetun rationaalisuuden piirteitä, sillä päättäjät kohtaavat sekä henkilökohtaisia, psykologisia että organisatorisia rajoitteita. Kunnallisen itsehallinnon periaate toteutuu päätöksenteossa ja paikalliset erityispiirteet näkyvät erityislapsia koskevissa päätöksissä. Vanhemmat toivovat, että valtio valvoisi paremmin kuntien toimintoja, jotta kaikki tarvitsijat saisivat palveluita oikeudenmukaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta.