The effect of COVID-19 on human resource management in Finnish municipalities : Focus on telework, recruitment, and internal communication
Kinnunen, Milla (2021-11-25)
Kinnunen, Milla
25.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557143
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557143
Tiivistelmä
In 2019, the COVID-19 pandemic started to change working life permanently. It gave rise to a technological leap and made telework more common around the globe. The pandemic also influences human resource management, among other effects. This study attempts to find what impact the pandemic has had so far on three aspects of human resource management: telework, recruitment, and internal communication. Literary review of the topics and the pandemic’s effect on them is provided. Change management is used as an additional framework for analysis.
The study takes a qualitative approach and empirical data was gathered to address the research question. Data collection occurred via six half-structured interviews. The respondents are human resource directors from six different Finnish municipalities. The interviews were held via video.
The findings of this study indicate that telework, which increased drastically due to the pandemic, influenced HRM in every organization. In four of the six organizations, all employees who had the capability to do telework were transferred to it. The two other municipalities described their form of telework as hybrid-work. Municipalities internal communication moved to digital platforms due to telework and digital communication increased drastically, and face-to-face present communication decreased the most. The results reflect that telework challenged current leader-ship practices. New practices regarding telework, and internal communication will continue in the municipalities. The recruitment process became more digital on some level in every municipality. One commonality that all shared was that job interviews became mostly or completely digital.
COVID-19 pandemia alkoi muuttaa työelämää pysyvästi vuodesta 2019 lähtien. Se toi mukanaan digiloikan, ja etätyöstä tuli yleisempää ympäri maailmaa. Pandemialla on myös ollut vaikutuksia henkilöstöjohtamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää vaikutuksia, joita koronaviruspandemialla on ollut tähän hetkeen mennessä kuntien henkilöstöjohtamiseen. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan seuraavia henkilöstöhallinnon osa-alueita: etätyötä, rekrytointia ja sisäistä viestintää, sekä sisältää kirjallisuuskatsauksen aiheisiin. Muutosjohtamista käytetään myös yhtenä teoriakehyksenä analyysissa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja dataa kerätään empiiriseen osioon puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavana oli kuusi henkilöstöjohtajaa kuudesta eri kunnista. Haastattelut pidettiin videon yhteydellä. Aineiston keruu toteutettiin luottamuksellisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että etätyö vaikutti henkilöstöjohtamiseen jokaisessa organisaatiossa. Neljä kuntaa kuudesta siirtyi etätyöhön kaiken kykenevän henkilöstön voimin pandemian puhjettua, ja kaksi kuntaa siirtyi hybridityöhön. Kuntien sisäinen viestintä muutti sähköisille alustoille, millä on vaikutuksia johtamiseen. Sähköinen viestintä lisääntyi voimakkaasti, ja kasvokkain viestintä, jossa ihmiset olisivat fyysisesti läsnä toistensa kanssa, vähentyi kaikista eniten viestintämuodoista. Tuloksista voi päätellä, että etätyö haastoi johtamiskäytäntöjä. Uudet käytännöt etätyössä ja sisäisessä viestinnässä tulevat jatkumaan kunnissa. Rekrytointiprosessit sähköistyivät kaikissa organisaatioissa ja muutoksen yhteinen piirre oli, että työhaastattelut muuttuivat suurilta osin tai kokonaan digitaalisesti järjestettäviksi.
The study takes a qualitative approach and empirical data was gathered to address the research question. Data collection occurred via six half-structured interviews. The respondents are human resource directors from six different Finnish municipalities. The interviews were held via video.
The findings of this study indicate that telework, which increased drastically due to the pandemic, influenced HRM in every organization. In four of the six organizations, all employees who had the capability to do telework were transferred to it. The two other municipalities described their form of telework as hybrid-work. Municipalities internal communication moved to digital platforms due to telework and digital communication increased drastically, and face-to-face present communication decreased the most. The results reflect that telework challenged current leader-ship practices. New practices regarding telework, and internal communication will continue in the municipalities. The recruitment process became more digital on some level in every municipality. One commonality that all shared was that job interviews became mostly or completely digital.
COVID-19 pandemia alkoi muuttaa työelämää pysyvästi vuodesta 2019 lähtien. Se toi mukanaan digiloikan, ja etätyöstä tuli yleisempää ympäri maailmaa. Pandemialla on myös ollut vaikutuksia henkilöstöjohtamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää vaikutuksia, joita koronaviruspandemialla on ollut tähän hetkeen mennessä kuntien henkilöstöjohtamiseen. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan seuraavia henkilöstöhallinnon osa-alueita: etätyötä, rekrytointia ja sisäistä viestintää, sekä sisältää kirjallisuuskatsauksen aiheisiin. Muutosjohtamista käytetään myös yhtenä teoriakehyksenä analyysissa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja dataa kerätään empiiriseen osioon puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavana oli kuusi henkilöstöjohtajaa kuudesta eri kunnista. Haastattelut pidettiin videon yhteydellä. Aineiston keruu toteutettiin luottamuksellisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että etätyö vaikutti henkilöstöjohtamiseen jokaisessa organisaatiossa. Neljä kuntaa kuudesta siirtyi etätyöhön kaiken kykenevän henkilöstön voimin pandemian puhjettua, ja kaksi kuntaa siirtyi hybridityöhön. Kuntien sisäinen viestintä muutti sähköisille alustoille, millä on vaikutuksia johtamiseen. Sähköinen viestintä lisääntyi voimakkaasti, ja kasvokkain viestintä, jossa ihmiset olisivat fyysisesti läsnä toistensa kanssa, vähentyi kaikista eniten viestintämuodoista. Tuloksista voi päätellä, että etätyö haastoi johtamiskäytäntöjä. Uudet käytännöt etätyössä ja sisäisessä viestinnässä tulevat jatkumaan kunnissa. Rekrytointiprosessit sähköistyivät kaikissa organisaatioissa ja muutoksen yhteinen piirre oli, että työhaastattelut muuttuivat suurilta osin tai kokonaan digitaalisesti järjestettäviksi.