Suomen keihäskarju ja neiti huoleton : Huippu-urheilijoiden sukupuolirepresentaatiot iltapäivälehdissä
Räsänen, Eliisa (2021-10-28)
Räsänen, Eliisa
28.10.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102852802
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102852802
Tiivistelmä
Sukupuoli on ollut jo pitkään paljon tutkittu ja keskusteltu aihe mediaurheilussa. Feministisen mediaurheilun tutkimuksen tavoitteena ja innostajana on ollut pyrkimys yhdenvertaisen urheilu- ja liikuntaperinteen saavuttamisesta. Osa tutkijoista uskoo urheilujournalismin tasa-arvoistuneen, mutta yhteiskunnallinen keskustelu nostaa esiin jatkuvasti uusia sukupuoliin liittyviä epäkohtia urheilussa. Urheilun keskustelukulttuurin keskiössä on media, sillä sille on yhteiskunnassa uskottu rooli urheilun tapahtumien ja taustojen välittäjänä. Mediaurheilun kuluttajat eivät ole eristettyinä muusta yhteiskunnasta, joten median välittämä kuva suku-puolista urheilussa vaikuttaa mielikuviin sukupuolista ylipäänsä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sukupuolta representoidaan suomalaisia huippu-urheilijoita käsittelevissä lehtijutuissa Ilta-Sanomien ja Iltalehden urheilusivuilla. Urheilulajeista tarkastellaan yleisurheilua sekä maastohiihtoa. Tavoitetta lähestytään monimenetelmäisesti hyödyntäen sekä määrällistä että laadullista tutkimustapaa. Määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla hahmotetaan aineiston kokonaiskuvaa ja sen painopisteitä, jonka jälkeen representaatioiden analyysin avulla syvennytään laadulliseen tarkasteluun yhteiskunnallisesta, feministisen mediatutkimuksen näkökulmasta. Laadullinen analyysi keskittyy erityisesti siihen, millaisista osatekijöistä representaatiot muodostuvat ja miten suku-puoli vaikuttaa huippu-urheilusta kertovaan uutisointiin. Aineistossa toistuvia rooleja olivat sankarin, epäonnistujan, tunteellisen, ikääntyvän tai nuoren, hauskuuttajan, kauneusihanteen, perheenjäsenen tai puolison sekä huippu-urheilijan roolit.
Tutkimustulokset osoittavat, että Ilta-Sanomien ja Iltalehden maastohiihdosta ja yleisurheilusta kertova urheilujournalismi on melko sukupuolittunutta. Määrällisesti naisten ja miesten urheilusta kirjoitetaan lähes saman verran, mutta sukupuolen representaatioissa on selkeitä eroavaisuuksia. Sukupuolta representoidaan urheilujournalismissa nojaten stereotyyppisiin käsityksiin niin sukupuolista ylipäänsä kuin naiseudesta ja miehuudesta sekä feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Merkittävin sukupuolittuneisuus liittyi siihen tapaan, jolla urheilijoita kuvattiin. Urheilijan onnistumisista kertovat uutiset kuvasivat miesurheilijaa sankarina ja naisurheilijaa urheilijana. Tunteisiin viittaava uutisointi taas kuvasi miesurheilijaa aggressiivisena ja naisurheilijaa herkkänä. Perherooliin sekä ulkonäköön viitattiin tavallisemmin naisurheilijan kuin miesurheilijan kohdalla. Väheksyvä puhe urheilussa ei kuitenkaan kohdistu vain naisiin ja vähemmistöihin vaan myös miehiin, ja ylläpitää todellisuutta tietynlaisista naiseuden ja miehuuden sekä maskuliinisuuden ja feminiinisyyden normeista rajoittaen samalla joidenkin ihmisryhmien toimintaa urheilussa. Median edustajien voidaan tutkimustulosten perusteella sanoa paitsi ylläpitävän sukupuolittunutta keskustelukulttuuria urheilussa, myös esimerkillään kannustavan siihen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sukupuolta representoidaan suomalaisia huippu-urheilijoita käsittelevissä lehtijutuissa Ilta-Sanomien ja Iltalehden urheilusivuilla. Urheilulajeista tarkastellaan yleisurheilua sekä maastohiihtoa. Tavoitetta lähestytään monimenetelmäisesti hyödyntäen sekä määrällistä että laadullista tutkimustapaa. Määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla hahmotetaan aineiston kokonaiskuvaa ja sen painopisteitä, jonka jälkeen representaatioiden analyysin avulla syvennytään laadulliseen tarkasteluun yhteiskunnallisesta, feministisen mediatutkimuksen näkökulmasta. Laadullinen analyysi keskittyy erityisesti siihen, millaisista osatekijöistä representaatiot muodostuvat ja miten suku-puoli vaikuttaa huippu-urheilusta kertovaan uutisointiin. Aineistossa toistuvia rooleja olivat sankarin, epäonnistujan, tunteellisen, ikääntyvän tai nuoren, hauskuuttajan, kauneusihanteen, perheenjäsenen tai puolison sekä huippu-urheilijan roolit.
Tutkimustulokset osoittavat, että Ilta-Sanomien ja Iltalehden maastohiihdosta ja yleisurheilusta kertova urheilujournalismi on melko sukupuolittunutta. Määrällisesti naisten ja miesten urheilusta kirjoitetaan lähes saman verran, mutta sukupuolen representaatioissa on selkeitä eroavaisuuksia. Sukupuolta representoidaan urheilujournalismissa nojaten stereotyyppisiin käsityksiin niin sukupuolista ylipäänsä kuin naiseudesta ja miehuudesta sekä feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Merkittävin sukupuolittuneisuus liittyi siihen tapaan, jolla urheilijoita kuvattiin. Urheilijan onnistumisista kertovat uutiset kuvasivat miesurheilijaa sankarina ja naisurheilijaa urheilijana. Tunteisiin viittaava uutisointi taas kuvasi miesurheilijaa aggressiivisena ja naisurheilijaa herkkänä. Perherooliin sekä ulkonäköön viitattiin tavallisemmin naisurheilijan kuin miesurheilijan kohdalla. Väheksyvä puhe urheilussa ei kuitenkaan kohdistu vain naisiin ja vähemmistöihin vaan myös miehiin, ja ylläpitää todellisuutta tietynlaisista naiseuden ja miehuuden sekä maskuliinisuuden ja feminiinisyyden normeista rajoittaen samalla joidenkin ihmisryhmien toimintaa urheilussa. Median edustajien voidaan tutkimustulosten perusteella sanoa paitsi ylläpitävän sukupuolittunutta keskustelukulttuuria urheilussa, myös esimerkillään kannustavan siihen.