Osakeyhtiön osakeluovutusten verotus
Jylhä, Jinna (2021-10-21)
21.10.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102151996
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102151996
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani osakeyhtiön osakeluovutusten verotusta. Osakeluovutuksella tarkoitan osakkeiden omistusoikeuden vastikkeellista luovutusta, jollaisena pidetään tavallisimmin osakkeiden kauppaa tai vaihtoa. Aihe on ajankohtainen, sillä osakeyhtiön verotuksen toimittamiseen ja osakeluovutusten verokohteluun vaikuttanut tulolähdejako on uudistunut verovuodesta 2020 alkaen. Lisäksi yhtiöiden harjoittaman arvopaperikaupan merkitys on viime vuosikymmenen aikana kasvanut huomattavasti ja kaupankäyntitavat ovat mahdollistuneet yhä useammalle. Arvopaperikaupan sekä osakeluovutusten verotukseen liittyy huomattava määrä tulkintakysymyksiä.
Verovuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa henkilökohtainen tulolähde on poistettu muun muassa osakeyhtiöiltä. Yhtiön toiminta verotetaan nykyään sen toiminnan luonteesta riippumatta elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen on otettu uusi omaisuuslaji, muu omaisuus, joka on omaisuutta, joka ei kuulu elinkeinotoimintana pidettävän toiminnan käyttöön. Maataloustoiminta verotetaan kuitenkin edelleen maatilatalouden tuloverolain säännösten mukaan maatalouden tulolähteessä.
Tulolähdejaon uudistuksen myötä osakeluovutusten verokohtelu määräytyy lähtökohtaisesti elinkeinoverolain säännöksiin perustuen sen mukaan, mihin omaisuuslajiin luovutuksen kohteena olevien osakkeiden katsotaan kuuluvan. Uudistuksen seurauksena tulolähteen valintaa koskevat tulkintakysymykset ovat pääosin siirtyneet omaisuuslajeja koskevaan arviointiin. Nykyään omaisuus jaotellaan verotuksessa rahoitus-, vaihto-, sijoitus-, käyttö- ja muuhun omaisuuteen. Käsittelen sitä, miten osakeluovutuksia verotetaan kussakin omaisuuslajissa ja miten osakeluovutusten verotus on muuttunut tulolähdejakoa koskevan uudistuksen seurauksena.
Osake on omaisuutta, joka voi kuulua mihin tahansa omaisuuslajiin omistuksen luonteesta ja olosuhteista riippuen. Tutkielmassani käsittelen eri omaisuuslajien tunnusmerkkejä sekä millaisten periaatteiden avulla tulkintaa omaisuuslajien välillä tehdään. Lähtökohtaisesti ennen tulolähdejaon uudistusta henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuulunut omaisuus sijoitetaan nykyään muun omaisuuden omaisuuslajiin, minkä takia käyn tutkielmassa läpi myös uudistusta edeltänyttä oikeuskäytäntöä tulolähdejakoon liittyvistä tulkintaongelmista. Tutkielmassa käsittelen myös sitä, ovatko omaisuuslajien soveltamisalat muuttuneet tulolähdejaon uudistuksen myötä.
Käytän tutkielmassani oikeusdogmaattista metodia, joka on oikeudellisessa tutkimuksessa yleisesti käytetty metodi. Tavoitteena on tutkia oikeusjärjestyksen sisältöä ja selvittää miten yksittäisiä oikeuslähteitä sovelletaan käsiteltävänä olevassa tulkintakysymyksessä. Tutkielmani aineistona käytän oikeuslähteistä saatavilla olevaa tietoa eli ennen tulolähdejaon uudistusta sovellettua lainsäädäntöä sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, lainopillista kirjallisuutta ja yleistä oikeuskäytäntöä.
Verovuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa henkilökohtainen tulolähde on poistettu muun muassa osakeyhtiöiltä. Yhtiön toiminta verotetaan nykyään sen toiminnan luonteesta riippumatta elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen on otettu uusi omaisuuslaji, muu omaisuus, joka on omaisuutta, joka ei kuulu elinkeinotoimintana pidettävän toiminnan käyttöön. Maataloustoiminta verotetaan kuitenkin edelleen maatilatalouden tuloverolain säännösten mukaan maatalouden tulolähteessä.
Tulolähdejaon uudistuksen myötä osakeluovutusten verokohtelu määräytyy lähtökohtaisesti elinkeinoverolain säännöksiin perustuen sen mukaan, mihin omaisuuslajiin luovutuksen kohteena olevien osakkeiden katsotaan kuuluvan. Uudistuksen seurauksena tulolähteen valintaa koskevat tulkintakysymykset ovat pääosin siirtyneet omaisuuslajeja koskevaan arviointiin. Nykyään omaisuus jaotellaan verotuksessa rahoitus-, vaihto-, sijoitus-, käyttö- ja muuhun omaisuuteen. Käsittelen sitä, miten osakeluovutuksia verotetaan kussakin omaisuuslajissa ja miten osakeluovutusten verotus on muuttunut tulolähdejakoa koskevan uudistuksen seurauksena.
Osake on omaisuutta, joka voi kuulua mihin tahansa omaisuuslajiin omistuksen luonteesta ja olosuhteista riippuen. Tutkielmassani käsittelen eri omaisuuslajien tunnusmerkkejä sekä millaisten periaatteiden avulla tulkintaa omaisuuslajien välillä tehdään. Lähtökohtaisesti ennen tulolähdejaon uudistusta henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuulunut omaisuus sijoitetaan nykyään muun omaisuuden omaisuuslajiin, minkä takia käyn tutkielmassa läpi myös uudistusta edeltänyttä oikeuskäytäntöä tulolähdejakoon liittyvistä tulkintaongelmista. Tutkielmassa käsittelen myös sitä, ovatko omaisuuslajien soveltamisalat muuttuneet tulolähdejaon uudistuksen myötä.
Käytän tutkielmassani oikeusdogmaattista metodia, joka on oikeudellisessa tutkimuksessa yleisesti käytetty metodi. Tavoitteena on tutkia oikeusjärjestyksen sisältöä ja selvittää miten yksittäisiä oikeuslähteitä sovelletaan käsiteltävänä olevassa tulkintakysymyksessä. Tutkielmani aineistona käytän oikeuslähteistä saatavilla olevaa tietoa eli ennen tulolähdejaon uudistusta sovellettua lainsäädäntöä sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, lainopillista kirjallisuutta ja yleistä oikeuskäytäntöä.