Omistajaohjaus hybridiorganisaatiossa - Satamat osana kuntakonsernia
Kalliokoski, Vuokko (2014)
Kalliokoski, Vuokko
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Keväällä 2013 Suomen hallitus jätti eduskunnalle esityksen uudeksi kuntalaiksi. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.6.2013 ja se astui voimaan 1.9.2013 alkaen siirtymäsäännöksin. Lakimuutos sisälsi yhtiöittämisvelvoitteen, eli kuntien markkinoilla toimivat liiketoiminnat tulee yhtiöittää voimassaolevan kuntalain mukaisesti 1.1.2015 mennessä. Tämä yhtiöittämisvelvoite koskee ensisijaisesti satama- ja energia-alaa. Yhtiöittämisvelvoitteen seurauksena kuntien omistajaohjaus korostuu kunnalle merkittävissä yhtiöissä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ja vertailla kuntien toteuttamaa omistajaohjausta kuntien liikelaitoksina ja kuntaomisteisina yhtiöinä toimivissa satamissa.
Tutkimuksen teoriaosuuden avulla avataan keskeisiä NPM -johtamisopin, markkinaohjautuvuuden ja managerialismin piirteitä. Lisäksi huomioidaan hybridiorganisaation ja Corporate Governancen vaikutuksia omistajaohjaukseen. Keskeisten piirteiden ilmenemistä todennetaan empiirisen tutkimuksen vertailussa. Kuntien markkinoilla toimivat liiketoiminnat, kuten satamat nähdään tässä tutkimuksessa julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa hybrideinä organisaatioina.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusorganisaatioiksi valittiin 14 Suomen kunnallisena tai osakeyhtiömuotoisena toimivaa satamaa. Tutkimuskysymykset lähetettiin satamien johdolle, satamien johtokunnille ja hallituksille sekä kaupunkiorganisaatioissa omistajaohjauksesta vastaaville virkamiehille ja luottamushenkilöille.
Kuntien omistajapolitiikan lähtökohtana ovat omistajastrategia ja konserniohjaus. Konserniohjeisiin kuuluvat omistajaohjaus ja valvontaohjeiden antaminen kunnan toimielimille, viranhaltijoille sekä tytäryhteisöjen toimielimille.
Satamien toimielimiin kuten liikelaitoksen johtokuntaan ja yhtiön hallitukseen valitaan jäsenet sekä poliittisin että asiantuntijaperustein. Jäsenen puoluesidonnaisuus ei ole haitaksi, jos valittavalla henkilöllä on hallitustehtävän edellyttämä taidollinen pätevyys. Kaupunkiomistajan edustajana yhtiökokouksissa toimii yleensä kaupungin virkamies tai kaupunginhallituksen jäsen. Kaupungin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus myös liikelaitosten johtokunnissa ja yhtiön hallituksessa. Kuntien omistajaohjauksen periaatteet eivät juuri poikkea liikelaitos- ja yhtiösatamien välillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että satamaliiketoiminnat toimivat kilpailuilla markkinoilla ja kuuluvat siten yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Satamayhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, mutta myös kuntalaki tuo omat velvoitteensa kuntayhtiöön. Markkinoilla toimivien hybridien liiketoimintojen omistajaohjauksessa kunnat tasapainottelevat poliittisen ohjauksen ja markkinaehtoisen liiketoiminnan periaatteiden mukaisen ohjauksen kanssa, julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ja vertailla kuntien toteuttamaa omistajaohjausta kuntien liikelaitoksina ja kuntaomisteisina yhtiöinä toimivissa satamissa.
Tutkimuksen teoriaosuuden avulla avataan keskeisiä NPM -johtamisopin, markkinaohjautuvuuden ja managerialismin piirteitä. Lisäksi huomioidaan hybridiorganisaation ja Corporate Governancen vaikutuksia omistajaohjaukseen. Keskeisten piirteiden ilmenemistä todennetaan empiirisen tutkimuksen vertailussa. Kuntien markkinoilla toimivat liiketoiminnat, kuten satamat nähdään tässä tutkimuksessa julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa hybrideinä organisaatioina.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusorganisaatioiksi valittiin 14 Suomen kunnallisena tai osakeyhtiömuotoisena toimivaa satamaa. Tutkimuskysymykset lähetettiin satamien johdolle, satamien johtokunnille ja hallituksille sekä kaupunkiorganisaatioissa omistajaohjauksesta vastaaville virkamiehille ja luottamushenkilöille.
Kuntien omistajapolitiikan lähtökohtana ovat omistajastrategia ja konserniohjaus. Konserniohjeisiin kuuluvat omistajaohjaus ja valvontaohjeiden antaminen kunnan toimielimille, viranhaltijoille sekä tytäryhteisöjen toimielimille.
Satamien toimielimiin kuten liikelaitoksen johtokuntaan ja yhtiön hallitukseen valitaan jäsenet sekä poliittisin että asiantuntijaperustein. Jäsenen puoluesidonnaisuus ei ole haitaksi, jos valittavalla henkilöllä on hallitustehtävän edellyttämä taidollinen pätevyys. Kaupunkiomistajan edustajana yhtiökokouksissa toimii yleensä kaupungin virkamies tai kaupunginhallituksen jäsen. Kaupungin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus myös liikelaitosten johtokunnissa ja yhtiön hallituksessa. Kuntien omistajaohjauksen periaatteet eivät juuri poikkea liikelaitos- ja yhtiösatamien välillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että satamaliiketoiminnat toimivat kilpailuilla markkinoilla ja kuuluvat siten yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Satamayhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, mutta myös kuntalaki tuo omat velvoitteensa kuntayhtiöön. Markkinoilla toimivien hybridien liiketoimintojen omistajaohjauksessa kunnat tasapainottelevat poliittisen ohjauksen ja markkinaehtoisen liiketoiminnan periaatteiden mukaisen ohjauksen kanssa, julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa.