Vastuullinen henkilöstöjohtaminen suomalaisissa kaupungeissa
Siivola, Tiina (2021-11-12)
12.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111255045
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111255045
Tiivistelmä
Elämme maailmassa, jossa organisaatioihin kohdistuvat odotukset ovat selkeästi muuttuneet.
Organisaatioiden tulee huomioida toimintansa vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yksinomaisen voitontavoittelun ja tuottavuuden sijasta organisaatioiden oletetaan keskittyvän vastuullisuuteen eli taloudellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin.
Koska vastuullista henkilöstöjohtamista on tutkittu perusteellisemmin vasta muutaman vuosikymmenen ajan, aihepiiriin liittyvä terminologia on monitulkintaista ja hajanaista. Täten pro gradu - tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sisällönanalyysin keinoin, miten vastuullinen
henkilöstöjohtaminen määritellään, mitä käytäntöjä ja toimintatapoja vastuullisen henkilöstö-
johtamisen toteutuminen edellyttää, mitä hyötyjä vastuullisen henkilöstöjohtamisen toteutumisesta seuraa ja mitä kehityskohteita vastuullisella henkilöstöjohtamisella on.
Pro gradu-tutkielmaa varten haastateltiin henkilöstöhallinnon edustajia kahdeksasta suomalaisesta kaupungista, joiden henkilöstöpolitiikassa ja -toiminnoissa on huomioitu vastuullisuusnäkökulma.
Pro gradu-tutkielma osoittaa, että vastuullisen henkilöstöjohtamisen määritelmä ei ole yksiselitteinen ja että käsitteelle on olemassa useita eri määritelmiä. Täten käsitteenmäärittelyä rakennettaessa on ensiksi huomioitava taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen näkökulma.
Toiseksi vastuullinen henkilöstöjohtaminen koostuu joukosta henkilöstöpolitiikkoja, -strategioita ja -käytäntöjä, joiden merkitys on huomioitava. Kolmantena tekijänä käsitteenmäärittelyssä on aikaperspektiivi, sillä vastuullisella henkilöstöjohtamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Neljäntenä tekijänä on huomioitava sidosryhmien merkitys. Pro gradu-tutkielma selventää niin ikään vastuullisen henkilöstöjohtamisen koostuvan laajasta joukosta henkilöstökäytäntöjä ja -toimintatapoja. Ainoastaan maakohtaisten listausten sijaan tarvitaan kansainvälinen listaus vastuullisen johtamisen käytännöistä. Lopuksi tutkielma ottaa kantaa vastuullisen henkilöstöjohtamisen hyötyihin osoittaen, että vastuullisella henkilöstöjohtamisella on lukuisia hyötyjä organisaatiolle ja sen toimintakyvylle.
Organisaatioiden tulee huomioida toimintansa vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yksinomaisen voitontavoittelun ja tuottavuuden sijasta organisaatioiden oletetaan keskittyvän vastuullisuuteen eli taloudellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin.
Koska vastuullista henkilöstöjohtamista on tutkittu perusteellisemmin vasta muutaman vuosikymmenen ajan, aihepiiriin liittyvä terminologia on monitulkintaista ja hajanaista. Täten pro gradu - tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sisällönanalyysin keinoin, miten vastuullinen
henkilöstöjohtaminen määritellään, mitä käytäntöjä ja toimintatapoja vastuullisen henkilöstö-
johtamisen toteutuminen edellyttää, mitä hyötyjä vastuullisen henkilöstöjohtamisen toteutumisesta seuraa ja mitä kehityskohteita vastuullisella henkilöstöjohtamisella on.
Pro gradu-tutkielmaa varten haastateltiin henkilöstöhallinnon edustajia kahdeksasta suomalaisesta kaupungista, joiden henkilöstöpolitiikassa ja -toiminnoissa on huomioitu vastuullisuusnäkökulma.
Pro gradu-tutkielma osoittaa, että vastuullisen henkilöstöjohtamisen määritelmä ei ole yksiselitteinen ja että käsitteelle on olemassa useita eri määritelmiä. Täten käsitteenmäärittelyä rakennettaessa on ensiksi huomioitava taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen näkökulma.
Toiseksi vastuullinen henkilöstöjohtaminen koostuu joukosta henkilöstöpolitiikkoja, -strategioita ja -käytäntöjä, joiden merkitys on huomioitava. Kolmantena tekijänä käsitteenmäärittelyssä on aikaperspektiivi, sillä vastuullisella henkilöstöjohtamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Neljäntenä tekijänä on huomioitava sidosryhmien merkitys. Pro gradu-tutkielma selventää niin ikään vastuullisen henkilöstöjohtamisen koostuvan laajasta joukosta henkilöstökäytäntöjä ja -toimintatapoja. Ainoastaan maakohtaisten listausten sijaan tarvitaan kansainvälinen listaus vastuullisen johtamisen käytännöistä. Lopuksi tutkielma ottaa kantaa vastuullisen henkilöstöjohtamisen hyötyihin osoittaen, että vastuullisella henkilöstöjohtamisella on lukuisia hyötyjä organisaatiolle ja sen toimintakyvylle.