Does the US Presidential election cycle impact Nordic stock returns? : Evidence from Finland, Sweden, Denmark, and Norway
Randell, Juuso (2021-09-10)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091045740
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091045740
Tiivistelmä
The US Presidential election cycle and its influence on the economy and stock markets is a widely studied upon phenomena. The significant power that the US President has over the Western world cannot be ignored from an economic viewpoint. The partisanship of US politics creates a great struggle between the two major parties, the Democrats and Republicans, where even a small number of votes may influence numerous aspects of life in the US and even internationally. The decision-making power of the US President has a significant impact, for instance on job creation, government spending, taxation, environmental policies, foreign trade, and global politics. In previous studies, there have been three major areas when studying the relationship between the US President and the stock market. The first line of study focuses on how the US Presidential election affects the stock market in the short-term. The second concentrates on how the four- year US Presidential election cycle influences stock market performance, whilst the final verdict is focused on the partisan effect on the stock market, in which stock market performance is evaluated based on the political party of the US President. Although the effects of the US Presidential cycle and the stock market are widely studied domestically, the emphasis on the international effects is minimal.
The purpose of this study is to examine whether the long-term effects of the US Presidential elections can be found in Denmark, Sweden, Finland, and Norway. The emphasis of this study is around the four-year election cycle and whether the empirical findings from the US markets spillover to the Nordic markets. The empirical tests are divided into three, one focusing on whether the stock market performance during the second year differs from the rest of the term. The second empirical test examines whether significant differences in market returns exist between the two halves of the Presidency, and finally whether US information variables influence Nordic stock markets. The monthly data applied in the empirical tests span from November 1992 to October 2020, covering seven Presidential terms.
The results convey that the US Presidential election cycle does not have an impact on the Nordic stock markets. Although the Nordic stock markets underperform during the second year of the US Presidency, the returns do not significantly vary across the overall cycle. Moreover, the Nordic stock market returns do not significantly differ between the two halves of the US Presidency. Finally, the ordinary least square regressions indicate that the US information variables have no significant explanatory power over the Nordic stock market returns. Yhdysvaltain presidentinvaalien sykli ja sen merkitys talouteen ja osakemarkkinoihin on suhteellisen laajasti tutkittu ilmiö Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain presidentillä on kuitenkin merkittävää poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa myös länsimaisissa yhteiskunnissa. Joka neljäs vuosi kandidaatit jotka edustavat joko demokraatteja tai republikaaneja kilpailevat intensiivisesti vaaleihin asti, jolloin pienemmätkin marginaalit voivat luoda merkitystä. Puolueiden edustajien poliittiset erot sekä Yhdysvaltain presidentin vaikutusvalta yhdessä vaikuttavat olennaisesti muun muassa työpaikkojen syntymiseen, julkisiin kustannuksiin, verotukseen, ympäristöön liittyviin päätöksiin, ulkomaankauppaan, sekä kansainväliseen politiikkaan. Aikaisemmat tutkimukset koskien Yhdysvaltojen presidenttiä sekä osakemarkkinoita ovat keskittyneet kolmeen eri aiheeseen. Ensimmäinen tutkimusaihe tarkastelee Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutusta osakemarkkinoihin lyhyellä aikavälillä eli kuinka esimerkiksi vaalipäivä tai vaali-viikko vaikuttavat osakemarkkinoihin. Toinen tutkimusaihe analysoi neljän vuoden presidenttisyklin vaikutusta osakemarkkinoihin. Kolmas aihe aikaisemmissa tutkimuksissa on keskittynyt Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmän vaikutukseen osakemarkkinoilla, tarkastellen puolueen vaikutusta tuottoihin sekä riskeihin. Vaikkakin Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutusta osakemarkkinoilla on tutkittu laajasti aikaisemmissa akateemisissa tutkimuksissa, ovat ne keskittyneet tarkemmin Yhdysvaltain sisäisiin vaikutuksiin, jolloin kansainvälisiin vaikutuksiin keskittyneet tutkimukset ovat olleet harvinaisempia.
Tämä tutkimus tarkastelee Yhdysvaltojen presidentinvaalien pitkäaikaisvaikutuksia Tanskan, Ruotsin, Suomen sekä Norjan osakemarkkinoiden toimintaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa keskitytään Yhdysvalloissa neljän vuoden välein järjestettäviin presidentinvaaleihin sekä niiden sykleihin yleisesti ja tutkitaan, mikäli aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut empiiriset tulokset heijastuvat Pohjoismaisiin osakemarkkinoihin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutusta osakemarkkinoihin on tutkittu kolmella eri tavalla aikaisemmassa kirjallisuudessa. Tässä työssä ensimmäinen tutkimuslinja tarkastelee sitä onko Yhdysvaltojen presidentin toisella virkavuodella heikentävää vaikutusta osakemarkkinoiden tuottoihin Pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Toinen tutkimuslinja aikaisemmassa akateemisessa kirjallisuudessa tutkii sitä, onko ensimmäisten virkavuosien osaketuotoissa merkittävää eroa verrattuna myöhempiin Yhdysvaltojen presidentin virkavuosiin ja sen vaikutuksiin tuotoissa. Kolmas empiirinen tutkimus perustuu siihen, että mikäli Yhdysvaltojen informaatiomuuttujilla on vaikutusta Pohjoismaisiin osakkeisiin. Jokaisessa kolmessa empiirisessä tutkimuksessa on hyödynnetty kuukausittaisia Pohjoismaisia hintaindeksitietoja, jotka perustuvat aikaväleille marraskuu 1992 ja lokakuu 2020, täten tutkien seitsemää yksittäistä sykliä presidentinvaalien välissä.
Tämän tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että Yhdysvaltain presidentinvaalien sykleillä ei ole merkittävää vaikutusta Pohjoismaisten osakemarkkinoiden tuottoihin. Vaikkakin Pohjoismaisten osakemarkkinoiden tuotot ovat keskimäärin heikompia toisen virkavuoden aikana, ne eivät poikkea tilastollisesti merkittävästi koko syklin keskimääräisistä tuotoista. Lisäksi, tämän tutkimuksen toinen empiirinen tutkimus osoittaa, että ensimmäisen ja toisen puoliskon keskimääräiset osakemarkkinoiden tuotot eivät poikkea toisistaan tilastollisesti merkittävällä tavalla. Viimeisenä, empiirisessä osiossa sovelletut regressioanalyysit osoittavat, että yhdysvaltalaiset informaatiomuuttujat eivät tilastollisesti merkittävällä tavalla perustele Pohjoismaisia osaketuottoja. Vaikkakin tämän tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että Yhdysvaltain presidentinvaalien sykli ei vaikuta merkittävästi Pohjoismaisiin osakemarkkinoihin, tutkimuksen aikavälillä syklin vaikutusten esiintyminen Yhdyisvalloissa on myös hyvin epätodennäköistä. Yksi merkittävimmistä syistä syklin esiintymättömyydelle Pohjoismaissa vuosien 1992-2020 välillä on kaksi merkittävää pörssiromahdusta neljännen virkavuoden aikana vuosina 2008 ja 2020. Nämä kaksi romahdusta olivat globaaleja ilmiöitä ja täten laskivat osakemarkkinoiden tuottoja koko presidentinsyklin aikana, sekä laskivat osakemarkkinoiden keskimääräisiä tuottoja toisen puoliskon aikana.
The purpose of this study is to examine whether the long-term effects of the US Presidential elections can be found in Denmark, Sweden, Finland, and Norway. The emphasis of this study is around the four-year election cycle and whether the empirical findings from the US markets spillover to the Nordic markets. The empirical tests are divided into three, one focusing on whether the stock market performance during the second year differs from the rest of the term. The second empirical test examines whether significant differences in market returns exist between the two halves of the Presidency, and finally whether US information variables influence Nordic stock markets. The monthly data applied in the empirical tests span from November 1992 to October 2020, covering seven Presidential terms.
The results convey that the US Presidential election cycle does not have an impact on the Nordic stock markets. Although the Nordic stock markets underperform during the second year of the US Presidency, the returns do not significantly vary across the overall cycle. Moreover, the Nordic stock market returns do not significantly differ between the two halves of the US Presidency. Finally, the ordinary least square regressions indicate that the US information variables have no significant explanatory power over the Nordic stock market returns.
Tämä tutkimus tarkastelee Yhdysvaltojen presidentinvaalien pitkäaikaisvaikutuksia Tanskan, Ruotsin, Suomen sekä Norjan osakemarkkinoiden toimintaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa keskitytään Yhdysvalloissa neljän vuoden välein järjestettäviin presidentinvaaleihin sekä niiden sykleihin yleisesti ja tutkitaan, mikäli aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut empiiriset tulokset heijastuvat Pohjoismaisiin osakemarkkinoihin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutusta osakemarkkinoihin on tutkittu kolmella eri tavalla aikaisemmassa kirjallisuudessa. Tässä työssä ensimmäinen tutkimuslinja tarkastelee sitä onko Yhdysvaltojen presidentin toisella virkavuodella heikentävää vaikutusta osakemarkkinoiden tuottoihin Pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Toinen tutkimuslinja aikaisemmassa akateemisessa kirjallisuudessa tutkii sitä, onko ensimmäisten virkavuosien osaketuotoissa merkittävää eroa verrattuna myöhempiin Yhdysvaltojen presidentin virkavuosiin ja sen vaikutuksiin tuotoissa. Kolmas empiirinen tutkimus perustuu siihen, että mikäli Yhdysvaltojen informaatiomuuttujilla on vaikutusta Pohjoismaisiin osakkeisiin. Jokaisessa kolmessa empiirisessä tutkimuksessa on hyödynnetty kuukausittaisia Pohjoismaisia hintaindeksitietoja, jotka perustuvat aikaväleille marraskuu 1992 ja lokakuu 2020, täten tutkien seitsemää yksittäistä sykliä presidentinvaalien välissä.
Tämän tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että Yhdysvaltain presidentinvaalien sykleillä ei ole merkittävää vaikutusta Pohjoismaisten osakemarkkinoiden tuottoihin. Vaikkakin Pohjoismaisten osakemarkkinoiden tuotot ovat keskimäärin heikompia toisen virkavuoden aikana, ne eivät poikkea tilastollisesti merkittävästi koko syklin keskimääräisistä tuotoista. Lisäksi, tämän tutkimuksen toinen empiirinen tutkimus osoittaa, että ensimmäisen ja toisen puoliskon keskimääräiset osakemarkkinoiden tuotot eivät poikkea toisistaan tilastollisesti merkittävällä tavalla. Viimeisenä, empiirisessä osiossa sovelletut regressioanalyysit osoittavat, että yhdysvaltalaiset informaatiomuuttujat eivät tilastollisesti merkittävällä tavalla perustele Pohjoismaisia osaketuottoja. Vaikkakin tämän tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että Yhdysvaltain presidentinvaalien sykli ei vaikuta merkittävästi Pohjoismaisiin osakemarkkinoihin, tutkimuksen aikavälillä syklin vaikutusten esiintyminen Yhdyisvalloissa on myös hyvin epätodennäköistä. Yksi merkittävimmistä syistä syklin esiintymättömyydelle Pohjoismaissa vuosien 1992-2020 välillä on kaksi merkittävää pörssiromahdusta neljännen virkavuoden aikana vuosina 2008 ja 2020. Nämä kaksi romahdusta olivat globaaleja ilmiöitä ja täten laskivat osakemarkkinoiden tuottoja koko presidentinsyklin aikana, sekä laskivat osakemarkkinoiden keskimääräisiä tuottoja toisen puoliskon aikana.