Suomalais-venäläinen liikkeenjohtotapa oppimishaasteena. Empiirinen kuvaus suomalaisen ketjukonseptin sopeuttamisesta Venäjälle.
Kallio, Sara (2011)
Kallio, Sara
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yritysten laajentaessa toimintaansa ulkomaille totuttujen toimintamallien sopeutus on lähes välttämätöntä. Yksi kansainvälistyvien yrityksien johtajien suurimmista oppimishaasteista onkin ohjata ja johtaa sellaisia alaisia, joilla on eri kulttuuritausta, kuin johtajalla itsellään. Kun nämä työntekijät valjastetaan toteuttamaan asiakassuuntautunutta palvelukonseptia kulttuurissa, jossa asiakaspalveluun ei ole juuri panostettu, lisääntyvät oppimishaasteet entisestään. Tässä tutkielmassa on tarkoituksena tutkia näitä oppimishaasteita Venäjän kulttuuriympäristössä toteutetun matkailupalvelukonseptin onnistumisen ehtojen kautta. Tutkielman kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti palvelukonseptin sopeutukseen ja onnistuneeseen sisäänajoon liittyvät tekijät.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen keskeisimpinä käsitteinä nähdään kokonaisvaltaisen matkailupalvelukonseptin muodostuminen aina matkailutuotteen ja palvelukonseptin ulottuvuuksista, palvelun laadun ja sisällön vahvistamiseen asti. Lisäksi teoreettinen viitekehys rakentuu tarkastelemalla kulttuurin vaikutuksia johtamiskäytäntöihin ja venäläiseen työympäristöön sekä kuvaamalla venäläistä palvelukulttuuria. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli suomalaisen hotelliketjun Pietariin vuonna 2008 avaama hotelli. Tutkimusmetodina käytettiin kolmea noin kahden tunnin mittaista henkilökohtaista asiantuntijahaastattelua.
Kerätyn aineiston pohjalta voidaan nostaa esiin matkailupalvelukonseptin onnistumiseen vaikuttavia ehtoja. Venäjällä toimivien suomalaisyrityksien on hyväksyttävä se, että venäläinen yhteiskunta, sen kulttuuri ja siksi myös työskentelytavat ja työntekijät ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Sopeutusta kaipaavat niin organisaatiorakenne, johtamistoiminnot kuin myös palvelukonseptin sisältö. Merkitsevimmiksi tässä nousivat johdon johtamistyylin muuttaminen autoritäärisemmäksi, esimiesten läsnäolon välttämättömyys päivittäisissä toiminnoissa, työnteon valvonta sekä palvelukonseptin jatkuva sisäänajo kouluttamalla ja muistuttamalla henkilökuntaa niistä vaatimuksista, joita heihin kohdistuu. Yleisesti, luotaessa tutkielman hotelliin uusia toimintamalleja, paras lopputulos saavutetaan hyödyntämällä standardoinnin ja adaptoinnin välimuotoa, jolloin molemmissa kulttuureissa tärkeiksi koetut tekijät voidaan huomioida.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen keskeisimpinä käsitteinä nähdään kokonaisvaltaisen matkailupalvelukonseptin muodostuminen aina matkailutuotteen ja palvelukonseptin ulottuvuuksista, palvelun laadun ja sisällön vahvistamiseen asti. Lisäksi teoreettinen viitekehys rakentuu tarkastelemalla kulttuurin vaikutuksia johtamiskäytäntöihin ja venäläiseen työympäristöön sekä kuvaamalla venäläistä palvelukulttuuria. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli suomalaisen hotelliketjun Pietariin vuonna 2008 avaama hotelli. Tutkimusmetodina käytettiin kolmea noin kahden tunnin mittaista henkilökohtaista asiantuntijahaastattelua.
Kerätyn aineiston pohjalta voidaan nostaa esiin matkailupalvelukonseptin onnistumiseen vaikuttavia ehtoja. Venäjällä toimivien suomalaisyrityksien on hyväksyttävä se, että venäläinen yhteiskunta, sen kulttuuri ja siksi myös työskentelytavat ja työntekijät ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Sopeutusta kaipaavat niin organisaatiorakenne, johtamistoiminnot kuin myös palvelukonseptin sisältö. Merkitsevimmiksi tässä nousivat johdon johtamistyylin muuttaminen autoritäärisemmäksi, esimiesten läsnäolon välttämättömyys päivittäisissä toiminnoissa, työnteon valvonta sekä palvelukonseptin jatkuva sisäänajo kouluttamalla ja muistuttamalla henkilökuntaa niistä vaatimuksista, joita heihin kohdistuu. Yleisesti, luotaessa tutkielman hotelliin uusia toimintamalleja, paras lopputulos saavutetaan hyödyntämällä standardoinnin ja adaptoinnin välimuotoa, jolloin molemmissa kulttuureissa tärkeiksi koetut tekijät voidaan huomioida.