Case-tutkimus: Suorituksen johtamisen mallin muutos. Muutoksen vaikutus työntekijän kokemukseen kehittymisestä.
Lamberg, Hilma (2021-04-29)
Lamberg, Hilma
29.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927846
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927846
Tiivistelmä
Viimeisten vuosien aikana monissa organisaatioissa on herännyt tarve kehittää suorituksen johtamisen käytäntöjä vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden työelämän haasteita ja todellisuutta. Suorituksen johtamisen käytännöt ovat pysyneet organisaatioissa vuosikymmenten ajan samanlaisina, vaikka yhteiskunnassa ja organisaatioiden toimintaympäristöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suorituksen johtamisen muutoksessa päähuomio on kiinnitetty esihenkilöiden ja työntekijöiden välisiin tavoite-kehityskeskusteluihin, joihin on haluttu enemmän työntekijälähtöisyyttä ja dynaamisuutta. Muutoksilla organisaatiot ovat halunneet parempaa vastinetta suorituksen johtamisen investoinneille. Onko suorituksen johtamisen käytäntöihin tehdyillä muutoksilla saavutettu organisaatioiden niille asettamat tavoitteet? Tässä tutkielmassa pyritään vastaamaan tähän kysymykseen valitun kohde-organisaation osalta.
Tutkielma toteutetaan case-tutkimuksena kohdeorganisaatioon, joka toimii ICT-alalla. Kohdeorganisaatiossa on muutettu suorituksen johtamisen mallia. Pääkohteena muutoksessa olivat tavoite-kehityskeskustelukäytännöt. Suorituksen johtamisen malliin kaivattiin enemmän elementtejä, jotka tukisivat säännöllistä ympäri vuoden käytävää esihenkilön ja työntekijän välistä dialogia, oppimista ja urakehitystä sekä yrityksen strategian ja sen merkityksen laajempaa ymmärtämistä. Lisäksi organisaatiossa haluttiin muuttaa suorituksen johtamisen painopistettä menneen tarkastelusta nykyhetkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Muutosten toivottiin vaikuttavan positiivisesti työntekijäkokemukseen ja erityisesti työntekijän kokemukseen kehittymisestä.
Tässä tutkielmassa käydään läpi suorituksen johtamisen ja työntekijän kehittämisen teoriaa, joka perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Empiirisessä osiossa tutkitaan, kuinka suorituksen johtamisen malli on vaikuttanut työntekijän kokemaan kehittymiseen. Tutkielman empiirinen osa on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haas-tatteluiden lisäksi empiirisessä osiossa hyödynnetään tutkimuksen kohdeorganisaatiossa ole-massa olevia kahden eri kyselytutkimuksen aineistoja. Haastattelujen ja kyselytutkimuksien avulla selvitetään, kuinka suorituksen johtamisen mallin muutos vaikuttaa siihen, miten työnte-kijät kokevat kehittymis- ja uramahdollisuutensa organisaatiossa.
Tutkielma toteutetaan case-tutkimuksena kohdeorganisaatioon, joka toimii ICT-alalla. Kohdeorganisaatiossa on muutettu suorituksen johtamisen mallia. Pääkohteena muutoksessa olivat tavoite-kehityskeskustelukäytännöt. Suorituksen johtamisen malliin kaivattiin enemmän elementtejä, jotka tukisivat säännöllistä ympäri vuoden käytävää esihenkilön ja työntekijän välistä dialogia, oppimista ja urakehitystä sekä yrityksen strategian ja sen merkityksen laajempaa ymmärtämistä. Lisäksi organisaatiossa haluttiin muuttaa suorituksen johtamisen painopistettä menneen tarkastelusta nykyhetkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Muutosten toivottiin vaikuttavan positiivisesti työntekijäkokemukseen ja erityisesti työntekijän kokemukseen kehittymisestä.
Tässä tutkielmassa käydään läpi suorituksen johtamisen ja työntekijän kehittämisen teoriaa, joka perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Empiirisessä osiossa tutkitaan, kuinka suorituksen johtamisen malli on vaikuttanut työntekijän kokemaan kehittymiseen. Tutkielman empiirinen osa on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haas-tatteluiden lisäksi empiirisessä osiossa hyödynnetään tutkimuksen kohdeorganisaatiossa ole-massa olevia kahden eri kyselytutkimuksen aineistoja. Haastattelujen ja kyselytutkimuksien avulla selvitetään, kuinka suorituksen johtamisen mallin muutos vaikuttaa siihen, miten työnte-kijät kokevat kehittymis- ja uramahdollisuutensa organisaatiossa.