TAIDE, YRITTÄJYYS JA TAIDEYRITTÄJYYS - Tapaustutkimus perheen taideyrittäjyydestä
Alonen, Lasse (2010)
Alonen, Lasse
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee taideyrittäjyyttä. Taiteen ja yrittäjyyden yhdistämistä on tutkittu Suomessa vähän. Taideyrittäjyydellä tarkoitetaan taiteen tekemistä yrittäjämäisistä lähtökohdista. Tutkimuksessa pyrittiin luomaan kuvaa taideyrittäjyydestä olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman empiirinen osio keskittyi kahteen tapaukseen, jotka ilmensivät taideyrittäjyyttä. Tutkielman tavoitteena oli avata taideyrittäjyyttä ilmiönä ja lopulta luoda tutkimuksen empiriasta esiinnousseiden löydösten perusteella uusi malli taideyrittäjyydestä.
Tutkielma oli abduktiivinen tapaustutkimus. Pääasiallisena tiedon keruun keinoina olivat teemahaastattelut ja lehtiartikkelit. Analysointiin käytettiin soveltavaa Pettigrewn prosessimallia ja Guillet de Monthoux´n mallia taideyrittäjyyden kerroksista. Nämä yhdistämällä saatiin luotua alustava kuva niin taideyrittäjistä kuin taideyrittäjyydestäkin. Tämä kuva oli pohjana luotaessa tarkennettua mallia taideyrittäjyydestä. Tutkimuksen asetelmassa heikkouksia olivat tutkijan läheisyys tapaukseen, ja pieni otanta. Lisäksi aiheesta ei ollut juurikaan saatavilla aikaisempaa tutkimusta, mikä aiheutti omat haasteensa. Nämä tekijät huomioitiin tutkimusta tehtäessä ja näin niiden vaikutus saatiin minimoiduksi. Vahvuutena tutkimuksessa sitä vastoin oli käytetty metodi, koska sillä saatiin tuotettua syvällisempää tietoa erityislaatuisesta ilmiöstä ja tapauksista. Tutkimuksessa onnistuttiin myös yhdistämään aiemmin erillisiä aiheita siten, että ne tuottivat tietoa taideyrittäjyydestä.
Tämä tutkimus antoi arvokasta tietoa taideyrittäjyydestä ja on ensimmäisiä aiheesta tehtyjä. Esiinnousseet toimintamallit ja opetukset voivat osoittautua informatiivisiksi ja käyttökelpoisiksi paitsi taideyrittäjyyden piirissä toimiville, myös siitä muuten kiinnostuneille. Abduktiivisen prosessin myötä esiin tullut taideyrittäjyyden Alosen malli kuvasi taideyritystä toimintakentässään ja tähän asetelmaan liittyviä prosesseja.
Tutkielma oli abduktiivinen tapaustutkimus. Pääasiallisena tiedon keruun keinoina olivat teemahaastattelut ja lehtiartikkelit. Analysointiin käytettiin soveltavaa Pettigrewn prosessimallia ja Guillet de Monthoux´n mallia taideyrittäjyyden kerroksista. Nämä yhdistämällä saatiin luotua alustava kuva niin taideyrittäjistä kuin taideyrittäjyydestäkin. Tämä kuva oli pohjana luotaessa tarkennettua mallia taideyrittäjyydestä. Tutkimuksen asetelmassa heikkouksia olivat tutkijan läheisyys tapaukseen, ja pieni otanta. Lisäksi aiheesta ei ollut juurikaan saatavilla aikaisempaa tutkimusta, mikä aiheutti omat haasteensa. Nämä tekijät huomioitiin tutkimusta tehtäessä ja näin niiden vaikutus saatiin minimoiduksi. Vahvuutena tutkimuksessa sitä vastoin oli käytetty metodi, koska sillä saatiin tuotettua syvällisempää tietoa erityislaatuisesta ilmiöstä ja tapauksista. Tutkimuksessa onnistuttiin myös yhdistämään aiemmin erillisiä aiheita siten, että ne tuottivat tietoa taideyrittäjyydestä.
Tämä tutkimus antoi arvokasta tietoa taideyrittäjyydestä ja on ensimmäisiä aiheesta tehtyjä. Esiinnousseet toimintamallit ja opetukset voivat osoittautua informatiivisiksi ja käyttökelpoisiksi paitsi taideyrittäjyyden piirissä toimiville, myös siitä muuten kiinnostuneille. Abduktiivisen prosessin myötä esiin tullut taideyrittäjyyden Alosen malli kuvasi taideyritystä toimintakentässään ja tähän asetelmaan liittyviä prosesseja.