Självregleringsbefrämjande arbete i språkbadsundervisning
Rantanen, Sonja (2021-05-26)
Rantanen, Sonja
26.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631695
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631695
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia itseohjautuvuustaitoja edistäviä työtapoja kielikylpyopettajat käyttävät opetuksessaan sekä samalla kartoittaa teoreettisen viitekehyksen avulla kielikylpyopettajien käyttämien itseohjautuvuutta edistävien työtapojen laatua. Lisäksi selvitän, millä tavalla kielikylpyohjelma edistää itseohjautuvuustaitojen kehittymistä, ja minkälaisia haasteita se tuo itseohjautuvuustaitojen opettamiseen kielikylpyopettajien kokemuksen pohjalta.
Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on eritellä työn piirteitä, jotka erityisesti kehittävät itseohjautuvuutta teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, ja vastauksia saatiin neljältätoista kielikylpyopettajalta, jotka toimivat monilla eri paikkakunnilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kikyopettajat käyttävät monenlaisia itseohjautuvuutta edistäviä työtapoja opetuksessaan. Keskeisiksi opetustavoiksi osoittautuivat interaktiiviset työtavat sekä teemaopetus. Tämän lisäksi itseohjautuvuutta edistäviä piirteitä havaittiin kielikylpyopettajien käyttämissä työtavoissa. Piirteitä, joiden havaittiin kehittävän itseohjautuvuustaitoja kielikylpyopetuksesta oli muun muassa oppilaiden aktiviisuus tunnin aikana, kielikylpyopettajien pedagoginen ajattelu opetuksessa, oppilaiden itsetunnon nostaminen, tunteiden huomiointi sekä perustarpeiden, kuten autonomian, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen.
Tämän lisäksi kielikylpyopettajien työtapojen laatua tarkasteltiin sekä havainnoitiin elementtejä, jotka kehittävät erityisen hyvin itseohjautuvuustaitojen kehittymistä. Tutkimukseni osoitti että kielikylvyssä käytetyt opetustavat edistävät itseohjautuvuuden kehittymistä. Oppilaiden kielikylpykielinen opiskelu koettiin sekä edistävänä että heikentävänä tekijänä itseohjautuvuustaitojen kehittymiselle. Toisen kielen koettiin vahvistavan oppilaiden valppautta oppitunnilla, toisaalta oppilaiden sisällön ymmärtäminen koettiin heikentävänä tekijänä. Erityisen kehittävänä tekijänä itseohjautuvuudelle koettiin kielikylpyopetuksessa käytettävä konkreettinen, visuaalinen opetusmateriaali, sanamatriisit, saatavilla oleva elektroniikka, opettajan omistautuminen työhönsä sekä oppilaiden rohkeus ja aktiivisuus opetuksessa.
Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on eritellä työn piirteitä, jotka erityisesti kehittävät itseohjautuvuutta teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, ja vastauksia saatiin neljältätoista kielikylpyopettajalta, jotka toimivat monilla eri paikkakunnilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kikyopettajat käyttävät monenlaisia itseohjautuvuutta edistäviä työtapoja opetuksessaan. Keskeisiksi opetustavoiksi osoittautuivat interaktiiviset työtavat sekä teemaopetus. Tämän lisäksi itseohjautuvuutta edistäviä piirteitä havaittiin kielikylpyopettajien käyttämissä työtavoissa. Piirteitä, joiden havaittiin kehittävän itseohjautuvuustaitoja kielikylpyopetuksesta oli muun muassa oppilaiden aktiviisuus tunnin aikana, kielikylpyopettajien pedagoginen ajattelu opetuksessa, oppilaiden itsetunnon nostaminen, tunteiden huomiointi sekä perustarpeiden, kuten autonomian, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen.
Tämän lisäksi kielikylpyopettajien työtapojen laatua tarkasteltiin sekä havainnoitiin elementtejä, jotka kehittävät erityisen hyvin itseohjautuvuustaitojen kehittymistä. Tutkimukseni osoitti että kielikylvyssä käytetyt opetustavat edistävät itseohjautuvuuden kehittymistä. Oppilaiden kielikylpykielinen opiskelu koettiin sekä edistävänä että heikentävänä tekijänä itseohjautuvuustaitojen kehittymiselle. Toisen kielen koettiin vahvistavan oppilaiden valppautta oppitunnilla, toisaalta oppilaiden sisällön ymmärtäminen koettiin heikentävänä tekijänä. Erityisen kehittävänä tekijänä itseohjautuvuudelle koettiin kielikylpyopetuksessa käytettävä konkreettinen, visuaalinen opetusmateriaali, sanamatriisit, saatavilla oleva elektroniikka, opettajan omistautuminen työhönsä sekä oppilaiden rohkeus ja aktiivisuus opetuksessa.