Measuring Supply Chain Performance in Demand Driven Operating Environment : Case Wärtsilä

Abstract

Because of the dynamic, complex, and network-like structure of supply chains measuring performance is not unequivocal. The purpose of a demand driven operating environment is to support the flow of relevant information and materials and improve overall performance. This study aims to better understanding of supply chain performance in a demand driven operating environment by using Wärtsilä Oyj and especially a product family as an example. The study aims to answer three research questions: what are the reasons for variability and flow obstacles, what are the expected outcomes when moving into a demand driven operating environment and how to select the appropriate performance measures to support the demand driven operating environment. The research is essential and topical because the case company aims to continuously develop its operations by synchronizing the flow of relevant information and materials. Therefore, the case company tests and analyzes the potential of demand driven operating environment in the supply chain. This master's thesis fills the research gap, since there is a slight amount of literature about measuring performance in a demand driven operating environment. Although some of the matters addressed are company and process specific, the analyzing methods are applicable to other organizations as well.

The empirical research has been conducted by using a mixed methodology and analyzing material data of 443 components in the product family, as well as interview results from six semi-structured and fourteen internal interviews. The results are mirrored to a conceptual framework. According to the results, there are lot of variations with the components, especially in lead times. Better visibility would be needed to minimize variability, supported by a new system and performance measures. Minimizing variation would improve flow. Expected results from the demand driven operating model were positive, comprising better lead time, lower storage volumes, less capital tied-up in inventory and improved service levels. Along with the new operating environment, the performance measures should also be changed to support the flow. Some of the performance measures currently in use could be utilized, but the focus should be on flow-centric, not cost-centric performance measures. The research expresses development suggestions for reducing variability and improving flow. In addition, some other matters relevant to choosing performance measures are taken up. Lastly, a model for selecting performance measures for the case company is proposed. The general conclusion of the research is that it is worthwhile to continue testing and potentially deploying a demand driven operating environment in the case company while converting the performance measures to support the flow.

Toimitusketjujen dynaamisen, monimutkaisen ja verkkomaisen rakenteen vuoksi niiden suorituskyvyn mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Kysyntälähtöisen toimintaympäristön tarkoituksena on tukea asiaankuuluvien tietojen ja materiaalien kulkua ja siten parantaa yleistä suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin toimitusketjun suorituskyvyn mittaamista kysyntälähtöisessä toimintaympäristössä käyttäen esimerkkinä Wärtsilä Oyj:tä ja erityisesti yhden tuoteperheen toimitusketjua. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät vaihtelun syihin ja virtauksen esteisiin Wärtsilä Oyj:n organisaatiossa, kysyntälähtöisen toimintaympäristön omaksumisesta odotettaviin tuloksiin sekä siihen, kuinka valita oikeat tarkoituksenmukaiset suorituskykymittarit tukemaan kysyntälähtöistä toimintaympäristöä. Tutkimus on tärkeä ja ajankohtainen, koska esimerkkiyhtiön tavoitteena on kehittää toimintaansa jatkuvasti synkronoimalla asiaankuuluvien tietojen ja materiaalien virtaus. Siksi yhtiö testaa ja analysoi kysyntälähtöisen toimintaympäristön potentiaalia. Tämä pro gradu -tutkielma täydentää aiheen tutkimuksessa olevaa aukkoa, sillä suorituskyvyn mittaamisesta kysyntälähtöisessä toimintaympäristössä on niukalti kirjallisuutta. Vaikka osaa tutkielmassa käsiteltävistä asioista tarkastellaan spesifisti tietyn yrityksen tietyn prosessin näkökulmasta, ovat analysointimenetelmät sovellettavissa muidenkin organisaatioiden hyödynnettäviksi.

Empiirinen tutkimus on tehty monimenetelmää hyödyntäen analysoimalla yhden tuoteperheen 443 komponentin materiaalidataa sekä kuuden puolistrukturoidun haastattelun ja 14 sisäisen haastattelun tuloksia. Tuloksia peilataan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan komponenteissa esiintyy paljon vaihtelua etenkin toimitusajoissa. Vaihtelun minimoimiseksi tarvittaisiin parempaa näkyvyyttä, jota puolestaan tuettaisiin uuden järjestelmän ja mittaristojen avulla. Vaihtelun minimointi parantaisi virtausta. Odotettavat tulokset kysyntälähtöisestä toimintamallista ovat positiivisia käsittäen lyhyemmän toimitusajan, pienemmät varastot, alhaisemman varastoon sidotun pääoman määrän sekä parantuneen palveluasteen. Uuden toimintaympäristön myötä myös mittaristot tulisi vaihtaa virtausta tukeviksi. Tutkimustulosten osoittamalla tavalla osaa käytössä olevista mittareista voitaisiin hyödyntää, mutta pääpaino tulisi vaihtaa kustannuskeskeisistä mittaristoista virtausta tukeviin. Tutkimuksessa esitetään kehitysehdotuksia vaihtelun vähentämiseksi ja virtauksen parantamiseksi. Lisäksi nostetaan esille muita mittareiden valinnassa merkityksellisiä asioita. Lopuksi ehdotetaan suorituskykymittareiden valintamallia esimerkkiyhtiölle. Tutkimuksen tuloksiin perustuen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että Wärtsilä Oyj:llä on aihetta jatkaa kysyntälähtöisen toimintaympäristön testaamista ja mahdollisesti käyttöön ottamista muuttaen samalla käytössään olevat suorituskykymittarit virtausta tukeviksi.