Balanced Scorecardin käytön hyödyt ja ongelmat henkilöstön näkökulmasta. Case Tapiola
Kalervo, Pasi Ahti Tapio (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siitä, miten Balanced scorecardia käytetään yrityksissä hyväksi ja tähän liittyen erityisesti, mitkä ovat ne tekijät jotka ovat vaikeuttaneet mittariston käyttöä. Tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan edellä esitettyyn haasteeseen erityisesti henkilöstön näkökulmasta. Tutkimusongelma jaetaan kolmeen osaan, joista ensimmäisen tarkoituksena on selvittää mihin tarkoituksiin Balanced scorecardia käytetään yrityksessä tällä hetkellä. Toisena tavoitteena on analysoida, minkälaisia ongelmia liittyy suorituskyvyn mittaukseen ja kolmantena minkä verran suorituskyvyn mittaus on vaikuttanut henkilöstön omaan työhön. Tutkielman tarkoituksena on näin ollen luoda lisää käytäntöön perustuvaa tietoa laskentajärjestelmien kehittelyn tarpeisiin.
Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla 7 henkilöä ja lähettämällä kysely yrityksen 240 henkilölle. Vastauksia saapui 134 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 55,8 %. Tutkielman aineistoa on selvitetty vastausten keskiarvojen ja prosentuaalisten jakautumien perusteella. Eri riippuvuuksien tilastollisen merkitse-vyyden testausmenetelmänä käytetään Pearsonin χ² -riippumattomuustestiä. Mittauksen käyttöä haittaavien tekijöiden välisiä riippuvuuksia, analysoidaan Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Saatujen tulosten mukaan henkilöstö pitää mittariston eri käyttötarkoituksia tärkeinä ja käyttää suorituskyvyn mittausta hyvin monipuolisesti, kuten seuraamaan oman tai tiimin tulosten kehittymistä. Henkilöstöllä on kuitenkin ongelmia käyttötarkoitusten soveltamisessa. Merkittävimpänä ongelmana henkilöstö koki mittareiden luotettavuuden ja uskottavuuden. Henkilöstö kokee mittauksen vaikuttaneen monella tavalla myös omaan työhön, kuten henkilötiimitason tavoitteiden toteutumiseen, mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon ja työmotivaatioon. Pääsääntöisesti henkilöstö suhtautuu myönteisesti suorituskyvyn mittaukseen. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempaan doktriinin nähden.
Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla 7 henkilöä ja lähettämällä kysely yrityksen 240 henkilölle. Vastauksia saapui 134 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 55,8 %. Tutkielman aineistoa on selvitetty vastausten keskiarvojen ja prosentuaalisten jakautumien perusteella. Eri riippuvuuksien tilastollisen merkitse-vyyden testausmenetelmänä käytetään Pearsonin χ² -riippumattomuustestiä. Mittauksen käyttöä haittaavien tekijöiden välisiä riippuvuuksia, analysoidaan Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Saatujen tulosten mukaan henkilöstö pitää mittariston eri käyttötarkoituksia tärkeinä ja käyttää suorituskyvyn mittausta hyvin monipuolisesti, kuten seuraamaan oman tai tiimin tulosten kehittymistä. Henkilöstöllä on kuitenkin ongelmia käyttötarkoitusten soveltamisessa. Merkittävimpänä ongelmana henkilöstö koki mittareiden luotettavuuden ja uskottavuuden. Henkilöstö kokee mittauksen vaikuttaneen monella tavalla myös omaan työhön, kuten henkilötiimitason tavoitteiden toteutumiseen, mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon ja työmotivaatioon. Pääsääntöisesti henkilöstö suhtautuu myönteisesti suorituskyvyn mittaukseen. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempaan doktriinin nähden.