Määräaikaisen työsopimuksen käytön edellytykset vuokratyössä
Pesola, Milla (2021-05)
Pesola, Milla
05 / 2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229668
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Vuokratyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja eli vuokrayritys siirtää työntekijänsä vastiketta vastaan työskentelemään toiseen yritykseen. Tämä käyttäjäyritys vastaa työn johtamisesta ja valvonnasta. Vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole kuitenkaan sopimussuhdetta. Työvoiman vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on sopimukseen perustuva velvoiteoikeudellinen liikesuhde, johon sovelletaan oikeustoimilakia. Vuokratyöntekijän ja vuokrayrityksen välille syntyy työsopimuksella aikaansaatu työsuhde. Suomessa vuokratyön asema yhtenä työvoiman käyttötapana on vakiinnutettu säätämällä eräitä nimenomaisesti vuokratyötä koskevia erityissäännöksiä, mutta vuokratyöstä ei ole omaa lakia. Näin vuokratyötä koskevat lähtökohtaisesti samat säännökset kuin muitakin työsuhteen tunnusmerkit täyttäviä sopimussuhteita.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, milloin vuokratyösuhteessa voidaan solmia oikeudellisesti pätevä määräaikainen työsopimus. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa pyritään oikeussääntöjen sisällön tulkinnalla selvittämään, mikä on voimassa oleva oikeustila tutkielman aiheessa. Tätä tutkitaan tarkastelemalla lainsäädäntöä ja sen esitöitä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Työsopimuslaki on työsuhteen peruslaki ja sen 1 luvun 3 § koskee työsopimuksen kestoa. Säännöksen mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen sopimuksen muoto, ja määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen tarvitaan perusteltu syy. Tämä lainsäännös on työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa lainsäädäntöä, josta työnantaja ei voi yksipuolisesti sopia toisin.
Yritykset käyttävät usein vuokratyövoimaa tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Alalla on ollut yleinen käytäntö, että työntekijän työsopimuksen kesto sidotaan käyttäjäyrityksen toimeksiannon kestoon. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu KKO 2012:10 muutti selkeästi vallitsevaa oikeustilaa määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä vuokratyössä. Siinä linjattiin, että vuokratyösuhteessakin on pääsääntönä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, ja määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää aina perusteltua syytä. Perusteltu syy ei voi olla automaattisesti käyttäjäyrityksen tilauksen kesto.
Tutkielmassa havaitaan, että vuokrayritys joutuu hyvin tapauskohtaisesti miettimään, milloin sillä on perusteet tehdä määräaikainen työsopimus vuokratyöntekijän kanssa. Sen käyttäjäyritykseltä saama toimeksianto voi olla määräaikaisuuden peruste, jos työtehtävien päättymiselle voidaan sopimuksen tekohetkellä osoittaa jokin objektiivinen peruste. Lähtökohtaisesti asiaa tulee kuitenkin tarkastella vuokrayrityksen olosuhteilla, ja sen mahdollisuudella työllistää työntekijä aina uudelleen. Tällöin on merkitystä esimerkiksi sillä, kuinka laaja ja vakiintunut on vuokrayrityksen asiakaskunta. Myös sillä on merkitystä, millaista ammattitaitoa työtehtävät vaativat sekä koskevatko toimeksiannot yleensä samaa työtä ja onko niiden välillä katkoksia.
AVAINSANAT: vuokratyö, vuokratyöntekijä, käyttäjäyritys, työvoiman vuokrausyritys, määräaikainen työsopimus, perusteltu syy, pysyvä työvoiman tarve
Vuokratyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja eli vuokrayritys siirtää työntekijänsä vastiketta vastaan työskentelemään toiseen yritykseen. Tämä käyttäjäyritys vastaa työn johtamisesta ja valvonnasta. Vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole kuitenkaan sopimussuhdetta. Työvoiman vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on sopimukseen perustuva velvoiteoikeudellinen liikesuhde, johon sovelletaan oikeustoimilakia. Vuokratyöntekijän ja vuokrayrityksen välille syntyy työsopimuksella aikaansaatu työsuhde. Suomessa vuokratyön asema yhtenä työvoiman käyttötapana on vakiinnutettu säätämällä eräitä nimenomaisesti vuokratyötä koskevia erityissäännöksiä, mutta vuokratyöstä ei ole omaa lakia. Näin vuokratyötä koskevat lähtökohtaisesti samat säännökset kuin muitakin työsuhteen tunnusmerkit täyttäviä sopimussuhteita.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, milloin vuokratyösuhteessa voidaan solmia oikeudellisesti pätevä määräaikainen työsopimus. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa pyritään oikeussääntöjen sisällön tulkinnalla selvittämään, mikä on voimassa oleva oikeustila tutkielman aiheessa. Tätä tutkitaan tarkastelemalla lainsäädäntöä ja sen esitöitä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Työsopimuslaki on työsuhteen peruslaki ja sen 1 luvun 3 § koskee työsopimuksen kestoa. Säännöksen mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen sopimuksen muoto, ja määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen tarvitaan perusteltu syy. Tämä lainsäännös on työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa lainsäädäntöä, josta työnantaja ei voi yksipuolisesti sopia toisin.
Yritykset käyttävät usein vuokratyövoimaa tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Alalla on ollut yleinen käytäntö, että työntekijän työsopimuksen kesto sidotaan käyttäjäyrityksen toimeksiannon kestoon. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu KKO 2012:10 muutti selkeästi vallitsevaa oikeustilaa määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä vuokratyössä. Siinä linjattiin, että vuokratyösuhteessakin on pääsääntönä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, ja määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää aina perusteltua syytä. Perusteltu syy ei voi olla automaattisesti käyttäjäyrityksen tilauksen kesto.
Tutkielmassa havaitaan, että vuokrayritys joutuu hyvin tapauskohtaisesti miettimään, milloin sillä on perusteet tehdä määräaikainen työsopimus vuokratyöntekijän kanssa. Sen käyttäjäyritykseltä saama toimeksianto voi olla määräaikaisuuden peruste, jos työtehtävien päättymiselle voidaan sopimuksen tekohetkellä osoittaa jokin objektiivinen peruste. Lähtökohtaisesti asiaa tulee kuitenkin tarkastella vuokrayrityksen olosuhteilla, ja sen mahdollisuudella työllistää työntekijä aina uudelleen. Tällöin on merkitystä esimerkiksi sillä, kuinka laaja ja vakiintunut on vuokrayrityksen asiakaskunta. Myös sillä on merkitystä, millaista ammattitaitoa työtehtävät vaativat sekä koskevatko toimeksiannot yleensä samaa työtä ja onko niiden välillä katkoksia.
AVAINSANAT: vuokratyö, vuokratyöntekijä, käyttäjäyritys, työvoiman vuokrausyritys, määräaikainen työsopimus, perusteltu syy, pysyvä työvoiman tarve