Tehokas ympäristöjohtaminen ISO 14001 - sertifioidussa yrityksessä
Viirimäki, Elina (2021-05)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629072
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629072
Tiivistelmä
Ympäristöstä on tullut yksi yritysten sidosryhmistä ja täten ympäristösuoritus on alettu huomioida liiketoiminnassa paremmin. Yksi tapa parantaa ympäristösuoritusta on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän implementointi. Olemassa olevat tutkimukset osoittavatkin, että parantunut ympäristösuoritus vaatii yritykseltä ympäristöjärjestelmän integrointia heidän strategi-aansa sopivalla tavalla, sekä sille sopivien indikaattoreiden valintaa. Tässä tutkimuksessa pyri-tään avaamaan tehokkaita tapoja ympäristöjohtamiseen ISO 14001 -standardin alaisuudessa, eli sitä millä toimilla saadaan mahdollisimman suuri vaikutus lopputulemaan. Tutkimus on suoritettu haastattelemalla kyseisen standardin kanssa työskenteleviä ihmisiä. ISO 14001 -standardia vuosia seuranneessa kohdeyhtiössä ympäristösuorituksen tehokkaampaa johtamista toi indikaattorien määritteleminen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiedon saamiseksi päätöksien tueksi, johdon sitoutuminen sekä muihin standardeihin yhdistäminen yhteisen ohjausjärjestelmän avulla.
Aikaisempien tutkimusten mukaan ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän tuomaan parantuneeseen ympäristösuoritukseen vaikuttavat sekä sisäiset ja ulkoiset tekijät että yrityksen koko. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin varmentavat ainoastaan näistä kaksi ensimmäistä. Yrityksen sisäisistä tekijöistä tärkeäksi nousi johdon sitoutuminen. Ulkoisista tekijöistä taas yhteiskunnan ympäristöystävällisemmän ajattelutavan huomattiin olevan tärkeä lähde ympäristösuorituksen parantamiselle. Yrityksen koon ei varmistettu olevan merkittävässä osassa ympäristösuorituksen parantamisessa, mutta taloudellisesta varakkuudesta on kuitenkin hyötyä ympäristöystävällisempiä investointeja tehtäessä.
ISO 14001 -standardi ei määrittele siinä käytettäviä indikaattoreita, joten organisaatiot valitsevat ne itse. Valitut indikaattorit vaihtelevat itse määriteltyjen, ISO 14031 -standardin sekä Global Reporting Initiativen määrittelemien toimintamallien välillä. Tutkimuksessa näistä tärkeimmäksi osoittautui Global Reporting Initiativen määrittelemä toimintamalli yhteiskuntavastuuraportoinnille. Kohdeyrityksen käyttämistä indikaattoreista suurin osa tulee sen kautta, koska haastateltavat näkivät, ettei tehokkuuden säilyttämiseksi ole kannattavaa käyttää monia erilaisia indikaattoreita pakollisten lisäksi.
Olemassa oleva tutkimus osoittaa, että ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä kannattaa integroida yrityksen muihin ohjausjärjestelmiin ja toiminnanohjausjärjestelmään. Olemassa olevissa tutkimuksissa on tarkasteltu erityisesti kestävän tasapainotetun mittariston käyttämistä toiminnanohjaukseen. Niiden mukaan tasapainotettuun mittaristoon ympäristönäkökulman voi lisätä kolmella tapaa, joista oikea valikoituu yrityksen arvojen ja tavoitteiden mukaan. Kohdeyrityksessä ei kuitenkaan ollut käytössä yleisesti nimettyä toiminnanohjausjärjestelmää, joten siihen kannattavaa integrointitapaa ei tällä tutkimuksella saatu. Kohdeyrityksessä ISO 14001 -standardi oli kuitenkin integroitu osaksi laadun, työterveyden ja -turvallisuuden ohjausjärjestelmien kanssa. Se oli tehty sekä kustannussyistä että toimintojen selkeyttämiseksi
Aikaisempien tutkimusten mukaan ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän tuomaan parantuneeseen ympäristösuoritukseen vaikuttavat sekä sisäiset ja ulkoiset tekijät että yrityksen koko. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin varmentavat ainoastaan näistä kaksi ensimmäistä. Yrityksen sisäisistä tekijöistä tärkeäksi nousi johdon sitoutuminen. Ulkoisista tekijöistä taas yhteiskunnan ympäristöystävällisemmän ajattelutavan huomattiin olevan tärkeä lähde ympäristösuorituksen parantamiselle. Yrityksen koon ei varmistettu olevan merkittävässä osassa ympäristösuorituksen parantamisessa, mutta taloudellisesta varakkuudesta on kuitenkin hyötyä ympäristöystävällisempiä investointeja tehtäessä.
ISO 14001 -standardi ei määrittele siinä käytettäviä indikaattoreita, joten organisaatiot valitsevat ne itse. Valitut indikaattorit vaihtelevat itse määriteltyjen, ISO 14031 -standardin sekä Global Reporting Initiativen määrittelemien toimintamallien välillä. Tutkimuksessa näistä tärkeimmäksi osoittautui Global Reporting Initiativen määrittelemä toimintamalli yhteiskuntavastuuraportoinnille. Kohdeyrityksen käyttämistä indikaattoreista suurin osa tulee sen kautta, koska haastateltavat näkivät, ettei tehokkuuden säilyttämiseksi ole kannattavaa käyttää monia erilaisia indikaattoreita pakollisten lisäksi.
Olemassa oleva tutkimus osoittaa, että ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä kannattaa integroida yrityksen muihin ohjausjärjestelmiin ja toiminnanohjausjärjestelmään. Olemassa olevissa tutkimuksissa on tarkasteltu erityisesti kestävän tasapainotetun mittariston käyttämistä toiminnanohjaukseen. Niiden mukaan tasapainotettuun mittaristoon ympäristönäkökulman voi lisätä kolmella tapaa, joista oikea valikoituu yrityksen arvojen ja tavoitteiden mukaan. Kohdeyrityksessä ei kuitenkaan ollut käytössä yleisesti nimettyä toiminnanohjausjärjestelmää, joten siihen kannattavaa integrointitapaa ei tällä tutkimuksella saatu. Kohdeyrityksessä ISO 14001 -standardi oli kuitenkin integroitu osaksi laadun, työterveyden ja -turvallisuuden ohjausjärjestelmien kanssa. Se oli tehty sekä kustannussyistä että toimintojen selkeyttämiseksi