Global brand management practices in business performance development: MNC cases in B2B and B2C market- Comparison between MNC cases in B2B and B2C market
Suotunen, Tia Christina (2021-06-18)
Suotunen, Tia Christina
18.06.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041210157
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041210157
Tiivistelmä
Globalization has increased importance for MNCs to understand marketing imperatives in the
global business environment. Moreover, as markets have become global and interconnected,
there are more and more global brands competing against each other, which emphasizes the
need to differentiate from other market players in order to survive in the market. Thus, global
brand management and global brand strategies have grown in significance. This master’s thesis
aims to examine global brand management and global strategies of B2B and B2C companies and
how these MNCs are utilizing them in order to create better brand performance in global
markets. Therefore, the purpose is to attain knowledge through utilizing Van Gelder’s global
brand proposition model as a starting point when examining underlying reasons for brand
architecture and standardization/adaptation orientation decisions. Moreover, strategical
decisions are also examined in relation to global brand equity and how MNCs are measuring it.
Therefore, this master’s thesis tries to fill the research gap considering B2B and B2C brand
management, their strategical decisions considering brand management and building brand
equity in global context.
Empirical data was collected basing on five interviewees all representing Nordic MNCs from
different industries. All the interviewees are responsible for brand management of MNCs in the
global context. Moreover, there were also utilized various different sources of secondary data
such as annual reports of the case companies, public releases, websites of the case companies,
brand value agencies and marketing agencies. Empirical findings address that case companies
do align their brand management according to elements of Van Gelder’s global brand
proposition model, which consider both internal and external analysis on the brand. Moreover,
empirical findings also indicate mostly two brand architecture systems utilized by case
companies and utilization of one global brand strategy. In addition, case companies also have
different types of brands, which bring value to the company according to value creation model
of Steenkamp. Findings address that MNCs measure global brand equity both in B2B and B2C
markets and they also perceive that global brand strategy and building brand equity are linked
together. Moreover, findings show that most case companies found that customer-based brand
equity targets were met. Only one case company had numerical data on customer-based brand
equity increase. Moreover, profit-based brand equity is also measured by some of the case
companies through sales, campaign returns, revenues but the increase in profit-based brand
equity was still questionable as various other factors affect financial outcomes along with brand
management practices. Globalisaatio on lisännyt monikansallisten yritysten tarvetta ymmärtää markkinoinnin
lainalaisuuksia globaalissa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi kun markkinat ovat tulleet
globaaliksi ja ne ovat yhteydessä toisiinsa, yhä useammat globaalit brändit kilpailevat
keskenään, mikä lisää tarvetta erottautua muiden markkinatoimijoiden joukosta selviytyäkseen
markkinoilla. Niinpä globaali brändinhallinta ja johtaminen sekä globaalit brändinhallinta
strategiat ovat nostaneet merkitystään. Tämä tutkimus pyrkii tutkimaan globaalia
brändinhallintaa ja johtamista B2B- ja B2C markkinoilla ja kuinka monikansalliset yritykset
hyödyntävät niitä luodakseen parempaa brändin suorituskykyä globaaleilla markkinoilla.
Tarkoitus on saavuttaa tietoa käyttäen lähtökohtana Van Gelderin globaalia brändilupaus- mallia
ja tutkia taustatekijöitä brändiarkkitehtuurin sekä standardisointi ja adaptointi valintojen
taustalla. Lisäksi strategisia ratkaisuja tutkitaan suhteessa globaaliin brändipääomaan ja kuinka
monikansalliset yritykset mittaavat globaalia brändipääomaa. Näin ollen tämä Pro gradu-tutkielma yrittää täyttää tutkimusaukkoa liittyen yritys- ja kuluttajabrändien brändin hallinta- ja johtamiskäytäntöihin, strategisten valintojen tekemiseen liittyen brändinhallintaan ja brändin johtamiseen sekä brändipääoman rakentamiseen globaalissa kontekstissa.
Tutkimustieto kerättiin viidessä haastattelussa haastateltavilta, jotka edustavat pohjoismaisia
monikansallisia yrityksiä eri aloilta. Haastateltavat ovat kaikki vastuussa monikansallisten
yritysten brändinhallinnasta ja johtamisesta globaalisti. Lisäksi tutkimustiedon keräämisessä
käytettiin useita sekundäärisiä lähteitä kuten kohdeyritysten vuosiraportteja, julkisia julkaisuja,
kohdeyritysten nettisivuja, brändin arvoa arvioivia toimistoja ja markkinointitoimistoja.
Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeyritykset linjaavat brändinhallintaa ja johtamistaan Van
Gelderin globaalin brändilupaus- mallin mukaisesti, joka sisältää sekä brändin sisäisen että
ulkoisen analysoinnin elementtejä. Lisäksi empiiriset tulokset osoittavat, että kohdeyritykset
käyttävät lähinnä kahta brändiarkkitehtuurijärjestelmää ja pääosin yhtä globaalia
brändistrategiaa. Lisäksi kohdeyritysten brändit eroavat brändityypin mukaisesti. Brändityyppi
tuo arvoa yrityksille Steenkampin arvonmuodostus mallin mukaisesti. Tulokset osoittavat, että
monikansalliset yritykset mittaavat globaalia brändipääomaa niin B2B kuin B2C markkinoilla ja
he myös havaitsevat yhteyden brändistrategian ja brändipääoman välillä. Lisäksi tulokset
osoittavat, että useimmat kohdeyritykset kokivat asiakaspohjaisen brändipääoman tavoitteiden
saavuttamista. Kuitenkin vain yksi kohdeyritys osoitti asiakaspohjaisen brändipääoman kasvua
numeraalisesti. Lisäksi tulokseen perustuvaa brändipääomaa mitattiin osassa kohdeyrityksistä
mm. myyntilukujen, kampanjatulosten, liiketoiminnan tulojen lisäyksen osalta mutta tulokseen
perustuva pääoman lisäys oli silti kyseenalainen tutkimuksen valossa johtuen lukuisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta rahalliseen tulokseen brändin hallinta- ja johtamiskäytäntöiden ohella.
global business environment. Moreover, as markets have become global and interconnected,
there are more and more global brands competing against each other, which emphasizes the
need to differentiate from other market players in order to survive in the market. Thus, global
brand management and global brand strategies have grown in significance. This master’s thesis
aims to examine global brand management and global strategies of B2B and B2C companies and
how these MNCs are utilizing them in order to create better brand performance in global
markets. Therefore, the purpose is to attain knowledge through utilizing Van Gelder’s global
brand proposition model as a starting point when examining underlying reasons for brand
architecture and standardization/adaptation orientation decisions. Moreover, strategical
decisions are also examined in relation to global brand equity and how MNCs are measuring it.
Therefore, this master’s thesis tries to fill the research gap considering B2B and B2C brand
management, their strategical decisions considering brand management and building brand
equity in global context.
Empirical data was collected basing on five interviewees all representing Nordic MNCs from
different industries. All the interviewees are responsible for brand management of MNCs in the
global context. Moreover, there were also utilized various different sources of secondary data
such as annual reports of the case companies, public releases, websites of the case companies,
brand value agencies and marketing agencies. Empirical findings address that case companies
do align their brand management according to elements of Van Gelder’s global brand
proposition model, which consider both internal and external analysis on the brand. Moreover,
empirical findings also indicate mostly two brand architecture systems utilized by case
companies and utilization of one global brand strategy. In addition, case companies also have
different types of brands, which bring value to the company according to value creation model
of Steenkamp. Findings address that MNCs measure global brand equity both in B2B and B2C
markets and they also perceive that global brand strategy and building brand equity are linked
together. Moreover, findings show that most case companies found that customer-based brand
equity targets were met. Only one case company had numerical data on customer-based brand
equity increase. Moreover, profit-based brand equity is also measured by some of the case
companies through sales, campaign returns, revenues but the increase in profit-based brand
equity was still questionable as various other factors affect financial outcomes along with brand
management practices.
lainalaisuuksia globaalissa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi kun markkinat ovat tulleet
globaaliksi ja ne ovat yhteydessä toisiinsa, yhä useammat globaalit brändit kilpailevat
keskenään, mikä lisää tarvetta erottautua muiden markkinatoimijoiden joukosta selviytyäkseen
markkinoilla. Niinpä globaali brändinhallinta ja johtaminen sekä globaalit brändinhallinta
strategiat ovat nostaneet merkitystään. Tämä tutkimus pyrkii tutkimaan globaalia
brändinhallintaa ja johtamista B2B- ja B2C markkinoilla ja kuinka monikansalliset yritykset
hyödyntävät niitä luodakseen parempaa brändin suorituskykyä globaaleilla markkinoilla.
Tarkoitus on saavuttaa tietoa käyttäen lähtökohtana Van Gelderin globaalia brändilupaus- mallia
ja tutkia taustatekijöitä brändiarkkitehtuurin sekä standardisointi ja adaptointi valintojen
taustalla. Lisäksi strategisia ratkaisuja tutkitaan suhteessa globaaliin brändipääomaan ja kuinka
monikansalliset yritykset mittaavat globaalia brändipääomaa. Näin ollen tämä Pro gradu-tutkielma yrittää täyttää tutkimusaukkoa liittyen yritys- ja kuluttajabrändien brändin hallinta- ja johtamiskäytäntöihin, strategisten valintojen tekemiseen liittyen brändinhallintaan ja brändin johtamiseen sekä brändipääoman rakentamiseen globaalissa kontekstissa.
Tutkimustieto kerättiin viidessä haastattelussa haastateltavilta, jotka edustavat pohjoismaisia
monikansallisia yrityksiä eri aloilta. Haastateltavat ovat kaikki vastuussa monikansallisten
yritysten brändinhallinnasta ja johtamisesta globaalisti. Lisäksi tutkimustiedon keräämisessä
käytettiin useita sekundäärisiä lähteitä kuten kohdeyritysten vuosiraportteja, julkisia julkaisuja,
kohdeyritysten nettisivuja, brändin arvoa arvioivia toimistoja ja markkinointitoimistoja.
Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeyritykset linjaavat brändinhallintaa ja johtamistaan Van
Gelderin globaalin brändilupaus- mallin mukaisesti, joka sisältää sekä brändin sisäisen että
ulkoisen analysoinnin elementtejä. Lisäksi empiiriset tulokset osoittavat, että kohdeyritykset
käyttävät lähinnä kahta brändiarkkitehtuurijärjestelmää ja pääosin yhtä globaalia
brändistrategiaa. Lisäksi kohdeyritysten brändit eroavat brändityypin mukaisesti. Brändityyppi
tuo arvoa yrityksille Steenkampin arvonmuodostus mallin mukaisesti. Tulokset osoittavat, että
monikansalliset yritykset mittaavat globaalia brändipääomaa niin B2B kuin B2C markkinoilla ja
he myös havaitsevat yhteyden brändistrategian ja brändipääoman välillä. Lisäksi tulokset
osoittavat, että useimmat kohdeyritykset kokivat asiakaspohjaisen brändipääoman tavoitteiden
saavuttamista. Kuitenkin vain yksi kohdeyritys osoitti asiakaspohjaisen brändipääoman kasvua
numeraalisesti. Lisäksi tulokseen perustuvaa brändipääomaa mitattiin osassa kohdeyrityksistä
mm. myyntilukujen, kampanjatulosten, liiketoiminnan tulojen lisäyksen osalta mutta tulokseen
perustuva pääoman lisäys oli silti kyseenalainen tutkimuksen valossa johtuen lukuisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta rahalliseen tulokseen brändin hallinta- ja johtamiskäytäntöiden ohella.