Suomalaisten eläkelaitosten sijoitustoiminnan tehokkuus 2000-luvulla : Tarkastelussa Ilmarisen ja Varman osakesijoitukset
Rinta-aho, Antti (2021-05-06)
Rinta-aho, Antti
06.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629058
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629058
Tiivistelmä
Eläkejärjestelmät on luotu turvaamaan työuran jälkeinen toimeentulo. Suomessa eläkkeet jakautuvat kansaneläkkeeseen ja työeläkkeeseen, joista ensimmäinen on täysin valtion ja jälkimmäinen työnantajien ja työntekijöiden rahoittama. Suomessa työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva järjestelmä, jossa osa kerätyistä eläkkeistä käytetään eläkevastuiden maksamiseen ja osa rahastoidaan varojen riittävyyden turvaamiseksi. Eläkelaitosten hallinnoimasta noin 222 miljardin euron eläkevarapotista suurin osa, noin 52 prosenttia, oli vuonna 2020 sijoitettuna noteerattuihin ja muihin osakesijoituksiin.
Tutkimuksessa selvitetään, onko kahden suurimman yksityisen työeläkevakuutusyhtiön Ilmarisen ja Varman osakesijoitukset olleet tehokkaita hajautuksensa osalta vuosina 2005–2020, eli ovatko ne saavuttaneet hajautushyötyjä sijoittamalla eläkevaroja eri alueille valitsemiensa alueellisten hajautusten mukaisesti. Samalla tutkitaan, onko yhtiöiden toiminnan tehokkuus eronnut toisistaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Markowitzin kehittämä portfolioteoria, jonka mukaisesti vertailuindekseistä muodostetaan optimaaliset osakeindeksiportfoliot. Muodostettujen osakeindeksiportfolioiden tuotto-riskikombinaatioita verrataan eri aikaväleillä kahden suurimman eläkeyhtiön Ilmarisen ja Varman osakeportfolioihin, jotka on muodostettu vertailuindekseistä yhtiöiden ilmoittamien alueellisten hajautusten perusteella. Tutkimuksen aineistona käytetään eläkeyhtiöiden vuosikertomuksia sekä Morgan Stanley Capital Internationalin alue- ja maakohtaisia osakeindeksejä.
Tutkimuksessa havaitaan, että eläkeyhtiöiden osakeportfoliot eivät ole ollut tehokkaita viimeisen kymmenen tai viidentoista vuoden aikana, ja yhtiöiden olisi ollut mahdollista saavuttaa hajautushyötyjä allokoimalla osakesijoituksiaan Suomen ja Euroopan maiden sijaan pääosin Yhdysvaltain ja Aasian markkinoille. Tutkimuksen mukaan Ilmarisen ja Varman osakesijoitukset ovat olleet lähes samanlaisia, eivätkä niiden tuotto-riskikombinaatiot ole eronneet merkittävästi toisistaan, joten hajautushyötyjä ei ole saavutettu myöskään järjestelmätasolla. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat osakesijoitusten tehokkuutta tutkineet tutkimukset. Eläkelaitosten sijoitustoimintaa rajaa vakavaraisuussääntely ja niiden toimintaan vaikuttaa myös eläkeyhtiöiden yhteiskunnallinen rooli Suomessa.
Tutkimuksessa selvitetään, onko kahden suurimman yksityisen työeläkevakuutusyhtiön Ilmarisen ja Varman osakesijoitukset olleet tehokkaita hajautuksensa osalta vuosina 2005–2020, eli ovatko ne saavuttaneet hajautushyötyjä sijoittamalla eläkevaroja eri alueille valitsemiensa alueellisten hajautusten mukaisesti. Samalla tutkitaan, onko yhtiöiden toiminnan tehokkuus eronnut toisistaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Markowitzin kehittämä portfolioteoria, jonka mukaisesti vertailuindekseistä muodostetaan optimaaliset osakeindeksiportfoliot. Muodostettujen osakeindeksiportfolioiden tuotto-riskikombinaatioita verrataan eri aikaväleillä kahden suurimman eläkeyhtiön Ilmarisen ja Varman osakeportfolioihin, jotka on muodostettu vertailuindekseistä yhtiöiden ilmoittamien alueellisten hajautusten perusteella. Tutkimuksen aineistona käytetään eläkeyhtiöiden vuosikertomuksia sekä Morgan Stanley Capital Internationalin alue- ja maakohtaisia osakeindeksejä.
Tutkimuksessa havaitaan, että eläkeyhtiöiden osakeportfoliot eivät ole ollut tehokkaita viimeisen kymmenen tai viidentoista vuoden aikana, ja yhtiöiden olisi ollut mahdollista saavuttaa hajautushyötyjä allokoimalla osakesijoituksiaan Suomen ja Euroopan maiden sijaan pääosin Yhdysvaltain ja Aasian markkinoille. Tutkimuksen mukaan Ilmarisen ja Varman osakesijoitukset ovat olleet lähes samanlaisia, eivätkä niiden tuotto-riskikombinaatiot ole eronneet merkittävästi toisistaan, joten hajautushyötyjä ei ole saavutettu myöskään järjestelmätasolla. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat osakesijoitusten tehokkuutta tutkineet tutkimukset. Eläkelaitosten sijoitustoimintaa rajaa vakavaraisuussääntely ja niiden toimintaan vaikuttaa myös eläkeyhtiöiden yhteiskunnallinen rooli Suomessa.