Sosiaaliturva 2030 -uudistuksen pirullisuus
Räikkönen, Outi (2021-05-30)
Räikkönen, Outi
30.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028233
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028233
Tiivistelmä
Tämä tutkimus lähestyy sosiaaliturvauudistusta pirullisuuden ja pirullisen pelin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sosiaaliturvauudistuksen luonnetta ja lisätä ymmärrystä sosiaaliturvan uudistamisen toimintakentästä ja siinä toimimisesta. Tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen osion välisen keskustelun avulla. Tutkimusta ohjaa tutkimuskysymykset, joiden avulla hahmotetaan sosiaaliturvauudistuksen pirullisuutta, sosiaaliturva 2030 Toimihankkeen tiedon käyttöä ja tulkintoja sekä Toimihankkeen pirullisen pelin ilmenemistä. Pirulliset ongelmat vaativat omanlaisen lähestymistavan tiedon käytössä, joten ei ole yhdentekevää, miten niitä lähestytään. Yhteiskuntapoliittiset ongelmat ovat monitulkintaisia, eikä yhtä oikeaa toimintatapaa ole.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen teemahaastattelu (N=8). Tutkimusta ohjasi kolme teemaa ja haastattelujen kohderyhmänä olivat perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushankkeen ohjausryhmään, projektiryhmään sekä parlamentaariseen seurantaryhmään kuuluneet toimijat. Hankkeen tarkoitus oli tukea poliittisia toimijoita muodostamaan näkemyksiä, joiden pohjalta perusturvan kokonaisuutta voitaisiin uudistaa. Haastatteluaineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä ja tuloksien raportoinnissa on hyödynnetty haastateltavien alkuperäisilmauksia.
Sosiaaliturvauudistus mielletään tutkimustulosten perusteella pirulliseksi ongelmaksi tai ainakin määritellään pirullisuuden kriteerien kautta, vaikka siitä ei haluttaisi käyttää ilmaisua, pirullinen ongelma. Sosiaaliturvauudistuksessa vaaditaan monien eri vaihtoehtojen pohtimista sekä ymmärretään, että yhteiskunta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joka muovaa uudistamisen tarpeita ja näin ollen toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Sosiaaliturvauudistus voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja ratkaisuyritykset ovat epävarmoja, eikä uudistuksen lopputulemaa kyetä ennustamaan. Tiedon käytön taustalla vaikutti ymmärrys siitä, että puhuttaessa demokraattisesta yhteiskunnasta, joka perustuu ideologisiin ajatuksiin, ei yksinkertaisesti ole mahdollista käyttää puhtaasti rationaalisuuteen perustuvaa tietoa. Ymmärrettiin, että on tärkeää pitäytyä irti yksityiskohtaisuudesta mutta toisaalta ilmeni, että osa lähestyi uudistusta yksityiskohtien korjaamisen näkökulmasta. Yleisesti kuitenkin nähtiin, että näin massiivinen uudistus tulee tehdä pitkällä aikavälillä yli hallituskausien ja ilmiömäistä lähestymistapaa hyödyntäen. Tulokset osoittivat, että Toimihankkeessa oli nähtävissä pirullisen pelin ilmentymää. Toimijat osallistuivat kompleksiseen hankkeeseen, jokainen omista lähtökohdistaan, jossa jatkuva muutos ilmensi pirullisuutta. Haastateltavilla ei ollut riittävästi yksimielisyyttä asioista ja koettiin, että taustalla on poliittista pelkuruutta muutosten tekemiseen. Kaikki yhtyivät siihen, että isot linjauskysymykset tulee ratkaista, mutta yhteinen ymmärrys siitä miten se tehdään ei ollut selkeä.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen teemahaastattelu (N=8). Tutkimusta ohjasi kolme teemaa ja haastattelujen kohderyhmänä olivat perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushankkeen ohjausryhmään, projektiryhmään sekä parlamentaariseen seurantaryhmään kuuluneet toimijat. Hankkeen tarkoitus oli tukea poliittisia toimijoita muodostamaan näkemyksiä, joiden pohjalta perusturvan kokonaisuutta voitaisiin uudistaa. Haastatteluaineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä ja tuloksien raportoinnissa on hyödynnetty haastateltavien alkuperäisilmauksia.
Sosiaaliturvauudistus mielletään tutkimustulosten perusteella pirulliseksi ongelmaksi tai ainakin määritellään pirullisuuden kriteerien kautta, vaikka siitä ei haluttaisi käyttää ilmaisua, pirullinen ongelma. Sosiaaliturvauudistuksessa vaaditaan monien eri vaihtoehtojen pohtimista sekä ymmärretään, että yhteiskunta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joka muovaa uudistamisen tarpeita ja näin ollen toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Sosiaaliturvauudistus voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja ratkaisuyritykset ovat epävarmoja, eikä uudistuksen lopputulemaa kyetä ennustamaan. Tiedon käytön taustalla vaikutti ymmärrys siitä, että puhuttaessa demokraattisesta yhteiskunnasta, joka perustuu ideologisiin ajatuksiin, ei yksinkertaisesti ole mahdollista käyttää puhtaasti rationaalisuuteen perustuvaa tietoa. Ymmärrettiin, että on tärkeää pitäytyä irti yksityiskohtaisuudesta mutta toisaalta ilmeni, että osa lähestyi uudistusta yksityiskohtien korjaamisen näkökulmasta. Yleisesti kuitenkin nähtiin, että näin massiivinen uudistus tulee tehdä pitkällä aikavälillä yli hallituskausien ja ilmiömäistä lähestymistapaa hyödyntäen. Tulokset osoittivat, että Toimihankkeessa oli nähtävissä pirullisen pelin ilmentymää. Toimijat osallistuivat kompleksiseen hankkeeseen, jokainen omista lähtökohdistaan, jossa jatkuva muutos ilmensi pirullisuutta. Haastateltavilla ei ollut riittävästi yksimielisyyttä asioista ja koettiin, että taustalla on poliittista pelkuruutta muutosten tekemiseen. Kaikki yhtyivät siihen, että isot linjauskysymykset tulee ratkaista, mutta yhteinen ymmärrys siitä miten se tehdään ei ollut selkeä.