Henkilöstön osallistumismahdollisuudet kuntaliitoksen johtamisen haasteena. Tarkastelussa Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitos
Kaivonen, Katja (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vuonna 2005 valtioneuvoston käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on muokannut Suomen kuntakarttaa tuntuvasti. Kuntien määrä on kuntaliitosten vuoksi vähentynyt viimeisten vuosien aikana lähes 80:lla. Kuntaliitosten avulla ja palvelurakenteita muuttamalla on pyritty vastaamaan väestön ikära-kenteen muutokseen sekä tehostamaan ja parantamaan kuntien tarjoamia palveluita. Kunta- ja palvelura-kenneuudistus on aiheuttanut muutoksia myös kuntien henkilöstön työoloihin, kuten työpaikkojen sijain-tiin ja työtehtäviin.
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että uudistukset toteutetaan yhteis-toiminnassa henkilöstön kanssa. Lainsäädäntö myös takaa uudistuksen toteuttavien kuntien henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan, jonka aikana henkilöstöä ei voida irtisanoa tuotannollisista ja taloudelli-sista syistä.
Pohjanmaalla toteutettiin vuoden 2009 alussa kolmen kunnan liitos, kun Seinäjoen kaupunki sekä Ylista-ron ja Nurmon kunnat liittyivät yhteen muodostaen uuden Seinäjoen kaupungin. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten henkilöstö on huomioitu ja millaiset vaikutusmahdollisuudet heillä on ollut päätök-sentekoon kuntaliitosta toteutettaessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten kuntaliitosprosessin toteuttaminen on johdettu.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään muutoksen johtamista henkilöstön osallistumisen näkökulmasta, muutosvastarintaa ja erilaisia henkilöstön osallistumista korostavia johtamisteorioita ja -malleja. Henki-löstön osallistumismahdollisuudet on jaoteltu suoraan ja epäsuoraan osallistumisen. Epäsuora osallistu-minen tapahtuu pääasiassa ammattiyhdistysliikkeen edustajien, henkilöstön edustajien tai lain määräysten kautta. Suorassa osallistumisessa osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yksilötasolla. Empiirinen tutkimusosuus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla koko Seinäjoen kaupungin henkilöstölle syksyllä 2010.
Tuloksista voidaan päätellä, että Seinäjoen kaupungin kuntaliitos on toteutettu virkamieslähtöisesti ja henkilöstöllä on todellisuudessa ollut melko vähän vaikutusmahdollisuuksia liitoksen suunnittelu- ja to-teutusvaiheessa. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi nousi liitokseen liittyvistä asioista tiedottaminen − tai pikemminkin tiedottamisen puutteellisuus. Liitosprosessin aikana on keskitytty enemmänkin tekniseen työtön, eli organisaatioiden ja tehtävien yhteensovittamiseen, ei niinkään henkilöstön muutosjohtamiseen.
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että uudistukset toteutetaan yhteis-toiminnassa henkilöstön kanssa. Lainsäädäntö myös takaa uudistuksen toteuttavien kuntien henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan, jonka aikana henkilöstöä ei voida irtisanoa tuotannollisista ja taloudelli-sista syistä.
Pohjanmaalla toteutettiin vuoden 2009 alussa kolmen kunnan liitos, kun Seinäjoen kaupunki sekä Ylista-ron ja Nurmon kunnat liittyivät yhteen muodostaen uuden Seinäjoen kaupungin. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, miten henkilöstö on huomioitu ja millaiset vaikutusmahdollisuudet heillä on ollut päätök-sentekoon kuntaliitosta toteutettaessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten kuntaliitosprosessin toteuttaminen on johdettu.
Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään muutoksen johtamista henkilöstön osallistumisen näkökulmasta, muutosvastarintaa ja erilaisia henkilöstön osallistumista korostavia johtamisteorioita ja -malleja. Henki-löstön osallistumismahdollisuudet on jaoteltu suoraan ja epäsuoraan osallistumisen. Epäsuora osallistu-minen tapahtuu pääasiassa ammattiyhdistysliikkeen edustajien, henkilöstön edustajien tai lain määräysten kautta. Suorassa osallistumisessa osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yksilötasolla. Empiirinen tutkimusosuus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla koko Seinäjoen kaupungin henkilöstölle syksyllä 2010.
Tuloksista voidaan päätellä, että Seinäjoen kaupungin kuntaliitos on toteutettu virkamieslähtöisesti ja henkilöstöllä on todellisuudessa ollut melko vähän vaikutusmahdollisuuksia liitoksen suunnittelu- ja to-teutusvaiheessa. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi nousi liitokseen liittyvistä asioista tiedottaminen − tai pikemminkin tiedottamisen puutteellisuus. Liitosprosessin aikana on keskitytty enemmänkin tekniseen työtön, eli organisaatioiden ja tehtävien yhteensovittamiseen, ei niinkään henkilöstön muutosjohtamiseen.