Suomen maaseutu- ja kaupunkialueiden kehitys sanomalehtien representoimana vuonna 2020 : Kriittisen diskurssianalyysin näkökulma
Ollila, Pauliina (2021)
Ollila, Pauliina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028238
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028238
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia diskursseja Suomen aluekehi-tyksestä on löydettävissä ja millaisia valtarakenteita niihin sisältyy sekä mitkä ovat ne retorii-kan keinot, jolla tuota todellisuutta luodaan puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Tässä tut-kielmassa selvitetään tuota kehitystä maakunta- ja paikallissanomalehtien artikkeleiden kaut-ta.
Puheet maa- ja kaupunkiseutujen vastakkainasettelusta kilpistyvät usein erilaisiin kielenkäy-töllisiin yksityiskohtiin ja mielikuviin. Kaupunki- ja maaseutuasumisen rinnalle on digitalisaati-on ja etätyön mahdollistamana muodostunut kolmaskin tekijä – monipaikkaisuus, mikä tuo uutta virettä kaupunki- ja maaseutuasumisen vastakkainasetteluun, kun työnteko ei ole enää sidottu fyysiseen olemiseen työpaikoilla. Monipaikkaisuus tuo omat haasteensa väestökehi-tyksen seurantaan, sillä lainsäädäntö ei tunne kaksoiskuntalaisuutta ainakaan toistaiseksi. Myös yhä meneillään olevan koronapandemia on tuonut oman lisänsä aluekehityskeskuste-luun, ja sen myötä ennusteet väestön keskittymisestä pääkaupunkiseudulle on osin kyseen-alaistettu tai ne ovat saaneet uutta suuntaa. Uutena ilmiönä aluekehityskeskustelun ympäril-lä on myös vastakaupungistumisen ilmiö, joka on tuonut oman lisänsä monipaikkaisuuden ohella aluekeskusteluun.
Tutkimusmetodeina on hyödynnetty erilaisia diskurssianalyyttiseen tutkimukseen olennai-sesti kuuluvia sosiaalisen konstruktion ja retoriikan keinoja. Niiden seurauksia toteuttavan luonteen vuoksi julkinen keskustelu aluekehityksestä on tänään sellaista kuin se on. Diskurs-seihin kuuluvat olennaisena osana erilaiset valtasuhteet sekä diskurssien hegemonian kautta ilmenevät hallitsevat näkökulmat. Vallankäyttö ilmenee eräänlaisina painotusarvoina, jotka ovat osin tiedostamattomiakin.
Tutkielmassa löydetyt diskurssit aluekehityksessä olivat osin päällekkäisiä. Tämä on niille luonteenomaista, sillä monesti tutkittavan aiheen ympärillä asiat liittyvät toisiinsa, eli ne ovat kontekstisidonnaisia. Asiat saavat merkityksensä monesti vasta, kun ne ovat sidottuja johon-kin asiayhteyteen. Tämä myös kelautuu takaisin diskurssien sosiaalista todellisuutta rakenta-vaan luonteeseen. Kukin toimija osallistuu tähän todellisuutensa luomiseen omasta koke-musmaailmastaan käsin.
Tutkielman tuloksista oli havaittavissa, että myös aluekehityksen teeman ympärillä eletään jonkinlaista uutta aikakautta. Oman lisänsä siihen ovat tuoneet niin koronakriisi kuin kehitty-neet tietoliikenneyhteydet, jotka ovat mahdollistaneet paikkariippumattoman työnteon.
Puheet maa- ja kaupunkiseutujen vastakkainasettelusta kilpistyvät usein erilaisiin kielenkäy-töllisiin yksityiskohtiin ja mielikuviin. Kaupunki- ja maaseutuasumisen rinnalle on digitalisaati-on ja etätyön mahdollistamana muodostunut kolmaskin tekijä – monipaikkaisuus, mikä tuo uutta virettä kaupunki- ja maaseutuasumisen vastakkainasetteluun, kun työnteko ei ole enää sidottu fyysiseen olemiseen työpaikoilla. Monipaikkaisuus tuo omat haasteensa väestökehi-tyksen seurantaan, sillä lainsäädäntö ei tunne kaksoiskuntalaisuutta ainakaan toistaiseksi. Myös yhä meneillään olevan koronapandemia on tuonut oman lisänsä aluekehityskeskuste-luun, ja sen myötä ennusteet väestön keskittymisestä pääkaupunkiseudulle on osin kyseen-alaistettu tai ne ovat saaneet uutta suuntaa. Uutena ilmiönä aluekehityskeskustelun ympäril-lä on myös vastakaupungistumisen ilmiö, joka on tuonut oman lisänsä monipaikkaisuuden ohella aluekeskusteluun.
Tutkimusmetodeina on hyödynnetty erilaisia diskurssianalyyttiseen tutkimukseen olennai-sesti kuuluvia sosiaalisen konstruktion ja retoriikan keinoja. Niiden seurauksia toteuttavan luonteen vuoksi julkinen keskustelu aluekehityksestä on tänään sellaista kuin se on. Diskurs-seihin kuuluvat olennaisena osana erilaiset valtasuhteet sekä diskurssien hegemonian kautta ilmenevät hallitsevat näkökulmat. Vallankäyttö ilmenee eräänlaisina painotusarvoina, jotka ovat osin tiedostamattomiakin.
Tutkielmassa löydetyt diskurssit aluekehityksessä olivat osin päällekkäisiä. Tämä on niille luonteenomaista, sillä monesti tutkittavan aiheen ympärillä asiat liittyvät toisiinsa, eli ne ovat kontekstisidonnaisia. Asiat saavat merkityksensä monesti vasta, kun ne ovat sidottuja johon-kin asiayhteyteen. Tämä myös kelautuu takaisin diskurssien sosiaalista todellisuutta rakenta-vaan luonteeseen. Kukin toimija osallistuu tähän todellisuutensa luomiseen omasta koke-musmaailmastaan käsin.
Tutkielman tuloksista oli havaittavissa, että myös aluekehityksen teeman ympärillä eletään jonkinlaista uutta aikakautta. Oman lisänsä siihen ovat tuoneet niin koronakriisi kuin kehitty-neet tietoliikenneyhteydet, jotka ovat mahdollistaneet paikkariippumattoman työnteon.