Johdannaisten käyttö suomalaisissa sijoitusrahastoissa
Kaisto, Janne (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisissa osake- ja korkorahastoissa ajanjaksolla 2001–2003 toteutettua johdannaisten käyttöä sekä käytön vaikutuksia rahastojen riskiin ja tuottoon. Toisin sanoen tutkimuksessa tutkitaan, ovatko salkunhoitajat onnistuneet johdannaisten käytössä vai onko sijoittajien varoja käytetty tarpeettomasti johdannaisista maksettuihin preemioihin. Sijoitusrahastojen sijoitustoiminta liberalisoitui huhtikuussa 2004 voimaan tulleen sijoitusrahastolain muutoksen myötä. Tutkimuksessa tehdään selvitys siitä, millaisesta asetelmasta rahastonhoito etenee kohti vapaampaa johdannaisten käyttöä.
Tutkimusaineistona on käytetty Suomeen rekisteröityjä, sijoitusrahastolainsäädännön mukaisesti toimivia, viimeistään tammikuun 2001 alussa toimintansa aloittaneita osake- ja korkorahastoja, joita hallinnoiva rahastoyhtiö on Suomen Sijoitusrahastoyhdistys Ry:n jäsen. Aineistolla on tehty riski-, tuotto- ja tuottojakaumatestit Lynch Koski & Pontiff (1999) -esikuvatutkimuksen mukaan sekä markkina-ajoitusta selvittävä regressioanalyysi johdannaisia käyttäneiden ja niitä käyttämättömien rahastojen välisten erojen selvittämiseksi.
Kyselyyn vastanneista salkunhoitajista 58 prosenttia ilmoitti, ettei käytä rahastossaan johdannaisia, 21 prosenttia ilmoitti käyttävänsä niitä suojautumiseen ja hieman sitä suurempi osuus markkinoilla spekuloimiseen. Johdannaisten käyttö oli yllättäen vähentynyt aiempiin suomalaisilla markkinoilla suoritettuihin, Käppi & Puttonen (1995) ja Röpelinen (1998), vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Testien tulokset ovat pitkälti yhteneviä esikuvatutkimusten tulosten kanssa: tuotto- ja riskilukujen arvoissa ei ole merkitseviä eroja johdannaisia käyttäneiden ja niitä käyttämättömien rahastojen välillä. Merkitsevät erot havaitaan ainoastaan suurten yritysten osakkeisiin sijoittaneista osakerahastoista muodostetun rahastoryhmän regressioanalyysin arvoissa. Tämän ryhmän johdannaisia käyttäneet rahastot menestyivät tarkastelujaksolla keskimäärin johdannaisia käyttämättömiä rahastoja paremmin markkina-ajoituksessa. Minkään muun testin mukaan johdannaisia käyttäneet salkunhoitajat eivät onnistuneet keskimäärin muita salkunhoitajia paremmin.
Tutkimusaineistona on käytetty Suomeen rekisteröityjä, sijoitusrahastolainsäädännön mukaisesti toimivia, viimeistään tammikuun 2001 alussa toimintansa aloittaneita osake- ja korkorahastoja, joita hallinnoiva rahastoyhtiö on Suomen Sijoitusrahastoyhdistys Ry:n jäsen. Aineistolla on tehty riski-, tuotto- ja tuottojakaumatestit Lynch Koski & Pontiff (1999) -esikuvatutkimuksen mukaan sekä markkina-ajoitusta selvittävä regressioanalyysi johdannaisia käyttäneiden ja niitä käyttämättömien rahastojen välisten erojen selvittämiseksi.
Kyselyyn vastanneista salkunhoitajista 58 prosenttia ilmoitti, ettei käytä rahastossaan johdannaisia, 21 prosenttia ilmoitti käyttävänsä niitä suojautumiseen ja hieman sitä suurempi osuus markkinoilla spekuloimiseen. Johdannaisten käyttö oli yllättäen vähentynyt aiempiin suomalaisilla markkinoilla suoritettuihin, Käppi & Puttonen (1995) ja Röpelinen (1998), vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Testien tulokset ovat pitkälti yhteneviä esikuvatutkimusten tulosten kanssa: tuotto- ja riskilukujen arvoissa ei ole merkitseviä eroja johdannaisia käyttäneiden ja niitä käyttämättömien rahastojen välillä. Merkitsevät erot havaitaan ainoastaan suurten yritysten osakkeisiin sijoittaneista osakerahastoista muodostetun rahastoryhmän regressioanalyysin arvoissa. Tämän ryhmän johdannaisia käyttäneet rahastot menestyivät tarkastelujaksolla keskimäärin johdannaisia käyttämättömiä rahastoja paremmin markkina-ajoituksessa. Minkään muun testin mukaan johdannaisia käyttäneet salkunhoitajat eivät onnistuneet keskimäärin muita salkunhoitajia paremmin.