Pääministerit journalismissa : Suomen pääministerien representaatiot Helsingin Sanomissa 1991–2020
Lindström, Helena (2021-03-24)
Lindström, Helena
24.03.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248316
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248316
Tiivistelmä
Pääministeri on Suomessa erittäin näkyvä poliittinen toimija, jonka esittämistapa mediassa kertoo paitsi yleisistä käsityksistä myös rakentaa niitä. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin saama globaali mediahuomio, sosiaalisen median merkittävyys nykypäivän politiikassa sekä poliitikoista ja muista julkisuudessa olevista henkilöistä käytetyn kielen painoarvo ovat perusteita sille, miksi aihetta kannattaa ja on kiinnostavaa tutkia.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomen pääministereitä ja heidän toimintaansa on representoitu Helsingin Sanomissa vuosina 1991–2020. Erityinen kiinnostus kohdistetaan myös siihen, millaisia eroja tunnistetuista representaatioista nousee esille. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tutkimuskysymyksillä haetaan laajempaa näkemystä suomalaisesta politiikan journalismista ja sen muutoksista 1990-luvulta vuoteen 2020.
Tutkielman aineisto sisältää Helsingin Sanomissa julkaistuja pääkirjoituksia, uutisia ja kolumneja. Tutkielmassa lähestytään aineistoa representaatioiden näkökulmasta diskurssianalyysin kontekstissa. Teoreettinen viitekehys rakentuu politiikan journalismin muutoksesta sekä representaatioiden teoriasta. Analyysissa representaatioita tulkittaessa nojataan Fairclough’n kolmitasoiseen analyysimalliin, joka yhdistää tekstin tasolla havaittavat representaatiot diskurssikäytännön tasoon ja laajempaan, sosiokulttuuriseen tasoon. Analyysissa keskitytään ensin yksittäisistä pääministereistä rakennettuihin representaatioihin Fairclough’n mallin tekstin tasolla liikkuen. Yhteenvedossa pohditaan analyysissa esiin nousseita eroja, aiheita ja kehityskulkuja Fairclough’n mallin diskurssikäytännön tasolla ja sosiokultturisella tasolla.
Tutkielman pohjalta voidaan todeta, pääministereiden luonteita kuvaillaan Helsingin Sanomissa paljon. Merkittävä tulos on myös se, että pääministereistä rakennettu representaatio muut-tuu virheen tekemisen tai kohun aiheuttamisen myötä. Sukupuolittavaa kieltä on havaittavissa, mutta sen yleisyydestä ei voida tehdä painavia päätelmiä. Tutkielman keskeinen havainto on, että politiikan journalismi Helsingin Sanomissa on henkilöitynyt ja viihteellistynyt tarkasteluaikana.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomen pääministereitä ja heidän toimintaansa on representoitu Helsingin Sanomissa vuosina 1991–2020. Erityinen kiinnostus kohdistetaan myös siihen, millaisia eroja tunnistetuista representaatioista nousee esille. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tutkimuskysymyksillä haetaan laajempaa näkemystä suomalaisesta politiikan journalismista ja sen muutoksista 1990-luvulta vuoteen 2020.
Tutkielman aineisto sisältää Helsingin Sanomissa julkaistuja pääkirjoituksia, uutisia ja kolumneja. Tutkielmassa lähestytään aineistoa representaatioiden näkökulmasta diskurssianalyysin kontekstissa. Teoreettinen viitekehys rakentuu politiikan journalismin muutoksesta sekä representaatioiden teoriasta. Analyysissa representaatioita tulkittaessa nojataan Fairclough’n kolmitasoiseen analyysimalliin, joka yhdistää tekstin tasolla havaittavat representaatiot diskurssikäytännön tasoon ja laajempaan, sosiokulttuuriseen tasoon. Analyysissa keskitytään ensin yksittäisistä pääministereistä rakennettuihin representaatioihin Fairclough’n mallin tekstin tasolla liikkuen. Yhteenvedossa pohditaan analyysissa esiin nousseita eroja, aiheita ja kehityskulkuja Fairclough’n mallin diskurssikäytännön tasolla ja sosiokultturisella tasolla.
Tutkielman pohjalta voidaan todeta, pääministereiden luonteita kuvaillaan Helsingin Sanomissa paljon. Merkittävä tulos on myös se, että pääministereistä rakennettu representaatio muut-tuu virheen tekemisen tai kohun aiheuttamisen myötä. Sukupuolittavaa kieltä on havaittavissa, mutta sen yleisyydestä ei voida tehdä painavia päätelmiä. Tutkielman keskeinen havainto on, että politiikan journalismi Helsingin Sanomissa on henkilöitynyt ja viihteellistynyt tarkasteluaikana.