Kuluttajaluottojen lakisääntelyt Suomessa: Kuluttajaluotot ja lakisääntelyiden vaikutukset kuluttajaluottomarkkinoihin ja velkaantumiseen
Lindgren, Julia (2021-03-31)
Lindgren, Julia
31.03.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103319165
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103319165
Tiivistelmä
Kuluttajaluottoja on pidetty vuosikymmeniä ongelmallisena rahoitustuotteena, sillä niiden on todettu lisäävän yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantumista. Kuluttajaluottojen etuna voidaan nähdä niiden joustavuus ja saavutettavuus. Kuluttajaluottoyhtiöiden toimintaa on arvosteltu jo pitkään ja valtiovalta on puuttunut niistä ilmenneisiin ongelmiin erilaisine korkosääntelyineen ja rajoituksineen.
Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä kuluttajaluottojen lakisääntelyihin, niiden perusteluun, toimivuuteen ja tehokkuuteen. Lakisääntelyistä analysoidaan sitä, minkälaisia vaikutuksia niillä on haluttu saavuttaa ja kuinka niissä on onnistuttu. Tutkielmassa halutaan myös selvittää, mitä muita välineitä valtiovallan tulisi ottaa käyttöön taistossa velkaantumista vastaan. Tutkielma sisältää oma tekemiä laskelmia siitä, kuinka vuoden 2019 ja 2020 lakisääntelyt vaikuttavat euromääräisesti kuluttajaluotoista syntyviin kustannuksiin sekä velallisen, että luotonantajan näkökulmasta. Laskelmista halutaan analysoida sitä, miten kuluttajaluottomarkkinat tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa uusimpien lakisääntelyiden myötä. Viimeisimmästä COVID-19 pandemian aiheuttamasta väliaikaisesta lakisääntelystä esitetään myös siitä syntynyttä yhteiskunnallista keskustelua.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kuluttajaluottojen lakisääntelyitä perustellaan monista ongelmaksi muodostuneesta syystä, kuten markkinoiden epätäydellisyydestä, koronkiskonnasta, markkinoinnista ja velkaantumisesta. Kuluttajaluottojen lakisääntelyistä voidaan todeta, että vuoden 2019 lakisääntely muutti kuluttajaluottomarkkinaa merkittävimmin, vaikka vuoden 2013 lakisääntelyä pidetään myös ratkaisevana. Lakisääntelyiden ongelmaksi voidaan nähdä se, että ne ovat aiheuttaneet markkinoille uusia ongelmia, kuten uudenlaisia lainatuotteita, pidempiä maksuaikoja ja suurempia lainasummia. Tilastoinnilla voidaan todeta, että kuluttajaluottojen kysyntä ja velkaantuminen kasvavat kovaa tahtia lakisääntelyistä huolimatta. Alan asiantuntijat tuomitsevat pelkkien lakisääntelyiden käytön ja ehdottavat valtiovallalle erilaisia välineitä, joilla velkaantumista voitaisiin tehokkaammin estää. Näitä välineitä ovat esimerkiksi positiivinen luottorekisteri ja enimmäisvelkasuhteen käyttöönotto.
Laskennallisista tutkimuksista käy ilmi, että pienet pikaluotot tulevat todennäköisesti katoamaan lopullisesti kuluttajaluottomarkkinoilta lähivuosina. Keskisuuria- ja suuria luottoja pystytään todennäköisesti myös jatkossa tarjoamaan, mutta lakisääntelyt epäilemättä vaikuttavat kuluttajaluottoyhtiöiden toimintaan monin eri tavoin. Voidaan myös todeta, että kuluttajaluottoyhtiöiden kulta-aika on ohitse, sillä suurten voittojen takominen lyhytaikaisilla luotoilla osoittautuu jatkuvasti vaikeammaksi.
Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä kuluttajaluottojen lakisääntelyihin, niiden perusteluun, toimivuuteen ja tehokkuuteen. Lakisääntelyistä analysoidaan sitä, minkälaisia vaikutuksia niillä on haluttu saavuttaa ja kuinka niissä on onnistuttu. Tutkielmassa halutaan myös selvittää, mitä muita välineitä valtiovallan tulisi ottaa käyttöön taistossa velkaantumista vastaan. Tutkielma sisältää oma tekemiä laskelmia siitä, kuinka vuoden 2019 ja 2020 lakisääntelyt vaikuttavat euromääräisesti kuluttajaluotoista syntyviin kustannuksiin sekä velallisen, että luotonantajan näkökulmasta. Laskelmista halutaan analysoida sitä, miten kuluttajaluottomarkkinat tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa uusimpien lakisääntelyiden myötä. Viimeisimmästä COVID-19 pandemian aiheuttamasta väliaikaisesta lakisääntelystä esitetään myös siitä syntynyttä yhteiskunnallista keskustelua.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kuluttajaluottojen lakisääntelyitä perustellaan monista ongelmaksi muodostuneesta syystä, kuten markkinoiden epätäydellisyydestä, koronkiskonnasta, markkinoinnista ja velkaantumisesta. Kuluttajaluottojen lakisääntelyistä voidaan todeta, että vuoden 2019 lakisääntely muutti kuluttajaluottomarkkinaa merkittävimmin, vaikka vuoden 2013 lakisääntelyä pidetään myös ratkaisevana. Lakisääntelyiden ongelmaksi voidaan nähdä se, että ne ovat aiheuttaneet markkinoille uusia ongelmia, kuten uudenlaisia lainatuotteita, pidempiä maksuaikoja ja suurempia lainasummia. Tilastoinnilla voidaan todeta, että kuluttajaluottojen kysyntä ja velkaantuminen kasvavat kovaa tahtia lakisääntelyistä huolimatta. Alan asiantuntijat tuomitsevat pelkkien lakisääntelyiden käytön ja ehdottavat valtiovallalle erilaisia välineitä, joilla velkaantumista voitaisiin tehokkaammin estää. Näitä välineitä ovat esimerkiksi positiivinen luottorekisteri ja enimmäisvelkasuhteen käyttöönotto.
Laskennallisista tutkimuksista käy ilmi, että pienet pikaluotot tulevat todennäköisesti katoamaan lopullisesti kuluttajaluottomarkkinoilta lähivuosina. Keskisuuria- ja suuria luottoja pystytään todennäköisesti myös jatkossa tarjoamaan, mutta lakisääntelyt epäilemättä vaikuttavat kuluttajaluottoyhtiöiden toimintaan monin eri tavoin. Voidaan myös todeta, että kuluttajaluottoyhtiöiden kulta-aika on ohitse, sillä suurten voittojen takominen lyhytaikaisilla luotoilla osoittautuu jatkuvasti vaikeammaksi.