Koulutuspalvelun kulutusvalinta globaalin pandemian aikana : Abikurssin valinnan vaikuttimet
Leinonen, Taru (2021)
Leinonen, Taru
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069551
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069551
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia on aiheuttanut taloudellisen uhan, joka nopean leviämisensä ja maiden rajat ylittävän luonteensa vuoksi on tuonut suuria haasteita niin globaalille kuin kansallisellekin yhteisölle. Mittavat taloudelliset kriisit saavat aikaan pitkälle ulottuvia, joskus pysyviäkin muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Lisäksi nykyisessä tietotaloudessa koulutus on kriittinen tekijä tulevaisuuden vaurauden, tasavertaisuuden ja laajemman väestönkehityksen kannalta. Vuonna 2020 astui voimaan korkeakoulu-uudistus, jossa ylioppilasko-keiden merkitystä korotettiin. Kuitenkin abikurssien kulutusta koskeva tutkimus on lähes olematonta.
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, miten talouskriisi vaikuttaa abikurssin kulutusvalintaan. Tarkoitukseen pyrittiin pääsemään kolmen tavoitteen avulla. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa käsitteellinen malli siitä, millaiset tekijät voivat vaikuttaa koulutuspalvelun valintaan taloudellisen kriisin aikaan. Teoriakatsauksessa tarkasteltiin ensin koulutuspalveluiden ominaispiirteitä ja yleisiä koulutuspalvelun valintaan vaikuttavia tekijöitä. Sitten siirryttiin käsittelemään talouskriisejä etenkin koronapandemian näkökulmasta ja kriisin myötä aktivoituvia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutuspalvelun valintaan. Teoriakatsauksen myötä todettiin, että koulutuspalvelun kulutukseen vaikuttaa taustalla monenlaiset eri tekijät, jotka liittyvät yksilön kyvykkyyteen, perheen taloudellisiin resursseihin ja kasvuympäristöön. Talouskriisejä tutkittaessa taas ilmeni, että kuluttajien käyttäytyminen muuttuu kriisin aikana harkitsevaisemmaksi ja että kuluttajat pohtivat ostopäätösten välttämättömyyttä.
Tutkielman toisena tavoitteena oli analysoida, millaisia abiturienttiklustereita voidaan löytää suhteessa taloudellisen kriisin kokemukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin faktori- ja klusterianalyysit abiturienttien vastauksista kyselylomakkeeseen. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena WordDiven abiturienttiasiakkaille. Aineisto koostuu 1526 vastaajasta, jotka olivat ostaneet abikurssin korona-aikana vuosina 2020–2021 ja vastausprosentti oli 11,8. Tuloksista kävi ilmi, että keskimääräisesti abiturientit eivät koe merkittävää taloudellista ahdinkoa koronapandemiasta johtuen, ja että he tie-dostavat tulevaisuutensa hyvin. Lisäksi keskiarvoisesti koronapandemialla on ollut hieman vähentävä vaikutus halukkuuteen osallistua abikurssille. Faktorianalyysissa löydettiin neljä eri faktoria: Abikurssin tärkeys tulevaisuuden kannalta, Taloudellinen huoli, Hintatietoisuus ja Tulevaisuusorientaatio. Neljälle faktorille tehtiin klusterianalyysi, jonka myötä tunnistettiin neljä toisistaan merkitsevästi poikkeavaa ryhmää: Ilman pärjäävät, Huolehtivaiset, Tulevaisuuden painottajat sekä Huolettomat.
Tutkielman kolmantena tavoitteena oli testata, mitkä ovat merkittävimpiä abikurssin valintaan vaikuttavia tekijöitä kussakin ryhmässä. Tavoite saavutettiin tekemällä Khiin neliö -testit ja ANOVA-analyysit klustereille eri tarkasteltavien muuttujien suhteen. Tulokset poikkesivat teoreettisista lähtökohdista jonkin verran. Kävi ilmi, että Huolehtivaiset ainoana ryhmänä ilmoitti lisääntynyttä halukkuutta osallistua abikurssille koronapandemian jälkeen, vaikka heillä oli heikoimmat taloudelliset resurssit ja vähiten kouluttautuneet vanhemmat. Kolmannen tavoitteen myötä pystyttiin vastaamaan myös tutkielman tarkoituk-seen. Tuloksien perusteella taloudellisen huolestuneisuuden myötä abikurssin koettu tärkeys laskee. Silti muutos halukkuudessa osallistua abikurssille koronapandemian myötä näyttää liittyvän enemmän yksilöllisiin ominaisuuksiin kuin taloudelliseen valmiuteen.
Tuloksien perusteella ei ole yksiselitteistä, että vahvimmat resurssit korreloisivat suoraan positiivisesti koulutuksellisten panostusten kanssa. Tämä voi johtua koulutuksen luonteesta palveluna, joka on subjektiivinen kokemus ja siten sen objektiviinen arvioiminen on vaikeaa. Koska abikurssin koettu tärkeys on yksilöllistä, taloudelliset haasteet eivät yksinomaan vähennä sen kulutusta, vaikka keskiarvoinen vähentävä vaikutus voikin ilmetä. Lopulta on yksilöstä kiinni, kuinka hyvin hän hyödyntää annettuja mahdollisuuksia ja toimii aktiivisesti koulumenestyksensä eteen.
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, miten talouskriisi vaikuttaa abikurssin kulutusvalintaan. Tarkoitukseen pyrittiin pääsemään kolmen tavoitteen avulla. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa käsitteellinen malli siitä, millaiset tekijät voivat vaikuttaa koulutuspalvelun valintaan taloudellisen kriisin aikaan. Teoriakatsauksessa tarkasteltiin ensin koulutuspalveluiden ominaispiirteitä ja yleisiä koulutuspalvelun valintaan vaikuttavia tekijöitä. Sitten siirryttiin käsittelemään talouskriisejä etenkin koronapandemian näkökulmasta ja kriisin myötä aktivoituvia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutuspalvelun valintaan. Teoriakatsauksen myötä todettiin, että koulutuspalvelun kulutukseen vaikuttaa taustalla monenlaiset eri tekijät, jotka liittyvät yksilön kyvykkyyteen, perheen taloudellisiin resursseihin ja kasvuympäristöön. Talouskriisejä tutkittaessa taas ilmeni, että kuluttajien käyttäytyminen muuttuu kriisin aikana harkitsevaisemmaksi ja että kuluttajat pohtivat ostopäätösten välttämättömyyttä.
Tutkielman toisena tavoitteena oli analysoida, millaisia abiturienttiklustereita voidaan löytää suhteessa taloudellisen kriisin kokemukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin faktori- ja klusterianalyysit abiturienttien vastauksista kyselylomakkeeseen. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena WordDiven abiturienttiasiakkaille. Aineisto koostuu 1526 vastaajasta, jotka olivat ostaneet abikurssin korona-aikana vuosina 2020–2021 ja vastausprosentti oli 11,8. Tuloksista kävi ilmi, että keskimääräisesti abiturientit eivät koe merkittävää taloudellista ahdinkoa koronapandemiasta johtuen, ja että he tie-dostavat tulevaisuutensa hyvin. Lisäksi keskiarvoisesti koronapandemialla on ollut hieman vähentävä vaikutus halukkuuteen osallistua abikurssille. Faktorianalyysissa löydettiin neljä eri faktoria: Abikurssin tärkeys tulevaisuuden kannalta, Taloudellinen huoli, Hintatietoisuus ja Tulevaisuusorientaatio. Neljälle faktorille tehtiin klusterianalyysi, jonka myötä tunnistettiin neljä toisistaan merkitsevästi poikkeavaa ryhmää: Ilman pärjäävät, Huolehtivaiset, Tulevaisuuden painottajat sekä Huolettomat.
Tutkielman kolmantena tavoitteena oli testata, mitkä ovat merkittävimpiä abikurssin valintaan vaikuttavia tekijöitä kussakin ryhmässä. Tavoite saavutettiin tekemällä Khiin neliö -testit ja ANOVA-analyysit klustereille eri tarkasteltavien muuttujien suhteen. Tulokset poikkesivat teoreettisista lähtökohdista jonkin verran. Kävi ilmi, että Huolehtivaiset ainoana ryhmänä ilmoitti lisääntynyttä halukkuutta osallistua abikurssille koronapandemian jälkeen, vaikka heillä oli heikoimmat taloudelliset resurssit ja vähiten kouluttautuneet vanhemmat. Kolmannen tavoitteen myötä pystyttiin vastaamaan myös tutkielman tarkoituk-seen. Tuloksien perusteella taloudellisen huolestuneisuuden myötä abikurssin koettu tärkeys laskee. Silti muutos halukkuudessa osallistua abikurssille koronapandemian myötä näyttää liittyvän enemmän yksilöllisiin ominaisuuksiin kuin taloudelliseen valmiuteen.
Tuloksien perusteella ei ole yksiselitteistä, että vahvimmat resurssit korreloisivat suoraan positiivisesti koulutuksellisten panostusten kanssa. Tämä voi johtua koulutuksen luonteesta palveluna, joka on subjektiivinen kokemus ja siten sen objektiviinen arvioiminen on vaikeaa. Koska abikurssin koettu tärkeys on yksilöllistä, taloudelliset haasteet eivät yksinomaan vähennä sen kulutusta, vaikka keskiarvoinen vähentävä vaikutus voikin ilmetä. Lopulta on yksilöstä kiinni, kuinka hyvin hän hyödyntää annettuja mahdollisuuksia ja toimii aktiivisesti koulumenestyksensä eteen.