Användning av språkbadsspråket svenska hos elever som inlett sin skolgång utan språkbadsbakgrund : En fallstudie med klassrumsobservationer och lärarintervjuer

Abstract

Pro Gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia niiden kielikylpyoppilaiden kielenkäyttöä, jotka ovat aloittaneet ruotsin kielen kielikylpyohjelman ensimmäisellä vuosiluokalla osallistuttuaan ensin täysin suomenkieliseen varhaiskasvatukseen sekä esiopetukseen. Tavoite on selvittää, miten nämä oppilaat käyttävät kielikylpykieli ruotsia oppituntien aikana: millaisissa tilanteissa ja kenen kanssa. Tarkastelen lisäksi, eroaako kielikylpyohjelman jo päiväkoti-ikäisinä aloittaneiden ja sen vasta ensimmäisellä vuosiluokalla aloittaneiden ruotsin kielen käyttö toisistaan. Olen toteuttanut tutkimukseni ruotsin kielen kielikylpyopetusta tarjoavassa alakoulussa, joka sijaitsee kaksikielisessä kaupungissa Suomessa. Tutkimusaineisto on kerätty havainnoimalla kielikylpyoppilaiden kielenkäyttöä sekä haastattelemalla näiden heterogeenisten kielikylpyluokkien luokanopettajia ja koulun rehtoria.

Analysoin sekä oppilaiden välistä, että oppilaiden ja luokanopettajan välistä ruotsin kielen käyttöä sekä näiden luokkien luokanopettajien mielipiteitä ja kokemuksia oppilaiden kielenkäytöstä ja sen kehittymisestä. Tutkimukseni on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkimustulokset perustuvat luokkahuone havainnointeihin sekä luokkien opettajien ja koulun rehtorin haastatteluihin.

Tutkimustulokseni osoittavat, että oppilaat käyttävät oppitunnin aikana keskinäisessä suullisessa kommunikaatiossa suomen kieltä, mutta kommunikoidessaan opettajan kanssa he käyttävät pääsääntöisesti ruotsin kieltä. Suurin ero niiden oppilaiden välillä, jotka ovat aloittaneet kielikylvyssä jo tarhaikäisenä ja niiden välillä, jotka ovat aloittaneet kielikylvyn vasta kouluiässä, on oppilaiden sanavarastossa.