Virkasuhteen päättäminen alkoholinkäytön perusteella
Kaleva, Jenna (2021-03-03)
Kaleva, Jenna
03.03.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102013450
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102013450
Tiivistelmä
Alkoholin tiedetään olevan eniten käytetty päihde Suomessa ja sen negatiiviset kansanterveydelliset vaikutukset ovat erittäin suuret. Alkoholin runsas ja säännöllinen nauttiminen on omiaan aiheuttamaan lukuisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja käyttäjälleen. Alkoholin ongelmakäyttö heijastuu usein myös alkoholinkäyttäjän lähipiiriin, tuottaen heille muun muassa huolta ja mahdollisesti jopa pelkoa. Alkoholin käytön negatiiviset vaikutukset ovat jo vuosikymmenten ajan heijastuneet myös työelämään.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisissa tilanteissa alkoholin väärinkäyttö voi muodostaa perusteen virkasuhteen päättämiselle. Tarkastelussa on virkasuhteen lainmukaiset päättämisedellytykset sekä valtion virkamiesten, että kunnallisten viranhaltijoiden osalta. Virkasuhde voidaan päättää henkilökohtaisin perustein joko irtisanomalla tai purkamalla virkasuhde. Tutkielmassa tarkastellaan virkasuhteen päättämisen ohella myös lievempiä toimenpiteitä, joilla työnantajaosapuoli voi puuttua virkamiehen tai viranhaltijan moitittavaan menettelyyn, johon alkoholin väärinkäyttö on vaikuttanut. Lievempiä toimenpiteitä ovat muun muassa päihdeongelmaisen hoitoon ohjaaminen, epävirallisen huomautuksen antaminen, sekä kirjallinen varoitus.
Tutkimusmetodina tutkielmassa on hyödynnetty oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Lainopillisen tutkielman tavoitteena on tulkita voimassa olevien oikeussääntöjen sisältöä. Tutkielmassa pyritään tulkitsemaan erityisesti valtion virkamieslain ja kunnallisen viranhaltijalain säännöksiä, jotka sääntelevät virkasuhteen päättämistä. Lain tulkinnan tukena käytetään erityisesti lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä, sekä oikeuskirjallisuutta.
Alkoholin väärinkäyttö voi ilmetä työelämässä usein eri tavoin. Äärimmäinen esimerkki alkoholin väärinkäytöstä on alkoholin nauttiminen tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen virantoimituksen aikana. Tulosten perusteella alkoholi voi heijastua työelämään myös luvattomien poissaolojen, myöhästelyjen, sekä muiden virkavelvollisuuksien laiminlyöntien muodossa. Alkoholin väärinkäyttö voi myös muodostaa uhan sekä alkoholinkäyttäjän, että muun työyhteisön työturvallisuudelle.
Tutkielman tuloksista selviää, että alkoholin väärinkäyttö voi muodostaa virkasuhteen päättämiskynnyksen ylittymisen erityisesti silloin, kun alkoholin käytöstä johtuvat moitittavat teot ovat olleet toistuvia. Moitittavaa tekoa on myös aina tarkasteltava suhteessa virkavelvollisuuksiin, sekä virkasuhteisen henkilön asemaan ja työtehtäviin. Tuloksista ilmenee myös se, että nykyajan työelämässä päihdeongelmien ennaltaehkäisyn teemat ovat vahvasti esillä. Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaaminen näyttää olevan myös vakiintunut osa työelämän käytäntöjä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisissa tilanteissa alkoholin väärinkäyttö voi muodostaa perusteen virkasuhteen päättämiselle. Tarkastelussa on virkasuhteen lainmukaiset päättämisedellytykset sekä valtion virkamiesten, että kunnallisten viranhaltijoiden osalta. Virkasuhde voidaan päättää henkilökohtaisin perustein joko irtisanomalla tai purkamalla virkasuhde. Tutkielmassa tarkastellaan virkasuhteen päättämisen ohella myös lievempiä toimenpiteitä, joilla työnantajaosapuoli voi puuttua virkamiehen tai viranhaltijan moitittavaan menettelyyn, johon alkoholin väärinkäyttö on vaikuttanut. Lievempiä toimenpiteitä ovat muun muassa päihdeongelmaisen hoitoon ohjaaminen, epävirallisen huomautuksen antaminen, sekä kirjallinen varoitus.
Tutkimusmetodina tutkielmassa on hyödynnetty oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Lainopillisen tutkielman tavoitteena on tulkita voimassa olevien oikeussääntöjen sisältöä. Tutkielmassa pyritään tulkitsemaan erityisesti valtion virkamieslain ja kunnallisen viranhaltijalain säännöksiä, jotka sääntelevät virkasuhteen päättämistä. Lain tulkinnan tukena käytetään erityisesti lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä, sekä oikeuskirjallisuutta.
Alkoholin väärinkäyttö voi ilmetä työelämässä usein eri tavoin. Äärimmäinen esimerkki alkoholin väärinkäytöstä on alkoholin nauttiminen tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen virantoimituksen aikana. Tulosten perusteella alkoholi voi heijastua työelämään myös luvattomien poissaolojen, myöhästelyjen, sekä muiden virkavelvollisuuksien laiminlyöntien muodossa. Alkoholin väärinkäyttö voi myös muodostaa uhan sekä alkoholinkäyttäjän, että muun työyhteisön työturvallisuudelle.
Tutkielman tuloksista selviää, että alkoholin väärinkäyttö voi muodostaa virkasuhteen päättämiskynnyksen ylittymisen erityisesti silloin, kun alkoholin käytöstä johtuvat moitittavat teot ovat olleet toistuvia. Moitittavaa tekoa on myös aina tarkasteltava suhteessa virkavelvollisuuksiin, sekä virkasuhteisen henkilön asemaan ja työtehtäviin. Tuloksista ilmenee myös se, että nykyajan työelämässä päihdeongelmien ennaltaehkäisyn teemat ovat vahvasti esillä. Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaaminen näyttää olevan myös vakiintunut osa työelämän käytäntöjä.