Kyberisaatio terveydenhuollossa : Näkökulmia tulevaisuuden mahdollisista kyberratkaisuista hoiva- ja terveydenhuoltoalan toimintaympäristössä
Mattsson, Carita Kristiina (2021-02-14)
14.02.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102144717
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102144717
Tiivistelmä
Digitalisaation aikakausi on taittumassa uuteen aikaan. Monet kansainväliset tieteelliset artikkelit kutsuvat tätä aikaa nimellä kyberisaatio. Kyberisaatio sanaa ei ole määritelty suomen kieleen eikä siitä löydy tutkimuksia terveydenhuollon kontekstissa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kyberisaatiota, sen ilmentymistä ja vaatimuksia hoiva- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Uusia ilmiöitä tutkimalla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa terveydenhuollon toivottuun teknologiseen kehitykseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tausta-aineisto kerättiin kyberisaatio ilmiötä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista (n=20). Empiirinen tutkimusaineisto muodostui viiden (n=5) Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja HUSin kehittämisestä vastaavien henkilöiden haastatteluista. Tutkimustavoite saavutettiin selvittämällä kirjallisuustutkimuksen avulla mistä kyberisaatio ilmiössä on kyse ja muodostamalla empiirisen aineiston avulla toivottuja-, todennäköisiä- ja vältettäviä tulevaisuuskuvia. Lopuksi selvitettiin ilmiöön liittyviä muutostekijöitä ja vaatimuksia.
Tutkimustulosten mukaan tarpeellisimmat terveydenhuollon tulevaisuuden kybertoteutukset liittyvät älykkäisiin pieniin etämittauslaitteisiin, sosiaalisiin- tai erityistehtäviin suunniteltuihin robotteihin, massatiedon hyödyntämiseen hoitopäätöksissä, virtuaalitodellisuuden ympäristöihin ja tarvekohtaisesti suunniteltuihin etäviestintä menetelmiin. Tärkeä tutkimuslöydös on se, että kyberisaatio tulee muuttamaan potilas-käsitettä ja terveydenhuollon johtamisrakenteita ja sitä, miten potilaita tullaan tulevaisuudessa hoitamaan. Massadatan hyödyntämistä halutaan lisätä kliiniseen päätöksentekoon. Tiettyjen potilasryhmien hoito siirtyy kotiin ja erikoissairaanhoito hoitaa tulevaisuudessa vain vaikeimmat tapaukset. Vanhusten osalta, etähoitomenetelmiin siirtyminen tulee kuitenkin edellyttämään kulttuurista muutosta Suomessa. Aineistosta nousi yleisenä havaintona esiin se, että terveydenhuoltoalan ohjelmistoihin ja mittauslaitteisiin liittyvä regulaatio on puutteellista ja ratkaisuja luodaan markkinoiden säätelemänä.
Tutkielman johtopäätös on, että digitalisaatiota seuraa kyberisaation aikakausi. Kyberisaatioon liitettyjen kyberfyysisten ja -sosiaalisten esivaiheiden osailmentymiä on jo olemassa, mutta ne vaativat vielä paljon kehitystyötä terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tarpeellisten kybertoteutusten lähitulevaisuuden positiivisen kehityksen etenemisen edellytyksenä on puuttuvan regulaation säätäminen, terveydenhuollon vaatimustenmukaisten ratkaisujen ja tietomallien ammattitaidon lisääntyminen ja asiakastarpeiden syvällinen ymmärtäminen. Mikäli edellä kuvatut edellytykset eivät täyty, terveydenhuoltoalan kyberratkaisujen tarpeellinen ja toivottujen ratkaisujen kehityskulku viivästyy.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tausta-aineisto kerättiin kyberisaatio ilmiötä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista (n=20). Empiirinen tutkimusaineisto muodostui viiden (n=5) Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja HUSin kehittämisestä vastaavien henkilöiden haastatteluista. Tutkimustavoite saavutettiin selvittämällä kirjallisuustutkimuksen avulla mistä kyberisaatio ilmiössä on kyse ja muodostamalla empiirisen aineiston avulla toivottuja-, todennäköisiä- ja vältettäviä tulevaisuuskuvia. Lopuksi selvitettiin ilmiöön liittyviä muutostekijöitä ja vaatimuksia.
Tutkimustulosten mukaan tarpeellisimmat terveydenhuollon tulevaisuuden kybertoteutukset liittyvät älykkäisiin pieniin etämittauslaitteisiin, sosiaalisiin- tai erityistehtäviin suunniteltuihin robotteihin, massatiedon hyödyntämiseen hoitopäätöksissä, virtuaalitodellisuuden ympäristöihin ja tarvekohtaisesti suunniteltuihin etäviestintä menetelmiin. Tärkeä tutkimuslöydös on se, että kyberisaatio tulee muuttamaan potilas-käsitettä ja terveydenhuollon johtamisrakenteita ja sitä, miten potilaita tullaan tulevaisuudessa hoitamaan. Massadatan hyödyntämistä halutaan lisätä kliiniseen päätöksentekoon. Tiettyjen potilasryhmien hoito siirtyy kotiin ja erikoissairaanhoito hoitaa tulevaisuudessa vain vaikeimmat tapaukset. Vanhusten osalta, etähoitomenetelmiin siirtyminen tulee kuitenkin edellyttämään kulttuurista muutosta Suomessa. Aineistosta nousi yleisenä havaintona esiin se, että terveydenhuoltoalan ohjelmistoihin ja mittauslaitteisiin liittyvä regulaatio on puutteellista ja ratkaisuja luodaan markkinoiden säätelemänä.
Tutkielman johtopäätös on, että digitalisaatiota seuraa kyberisaation aikakausi. Kyberisaatioon liitettyjen kyberfyysisten ja -sosiaalisten esivaiheiden osailmentymiä on jo olemassa, mutta ne vaativat vielä paljon kehitystyötä terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tarpeellisten kybertoteutusten lähitulevaisuuden positiivisen kehityksen etenemisen edellytyksenä on puuttuvan regulaation säätäminen, terveydenhuollon vaatimustenmukaisten ratkaisujen ja tietomallien ammattitaidon lisääntyminen ja asiakastarpeiden syvällinen ymmärtäminen. Mikäli edellä kuvatut edellytykset eivät täyty, terveydenhuoltoalan kyberratkaisujen tarpeellinen ja toivottujen ratkaisujen kehityskulku viivästyy.