Två nya språk vid sidan av ett yrke. Språklig praxis inom Novias utbildningsprogram Nursing ur student-, lärar-och arbetsplatssynvinkel

Abstract

Lähtökohta tutkimukselleni on valtion kielipoliittinen linjaus, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa. Hoitoalalla tämä tarkoittaa, että työntekijöiden tulisi osata palvella sekä suomen- että ruotsinkielisiä potilaita heidän omalla kielellään. Pro gradu -tutkielmassani keskityn kielellisiin käytänteisiin ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian englanninkielisessä Nursing-koulutusohjelmassa.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisen kielellisen kokonaisuuden Nursing-koulutusohjelma muodostaa yhdessä opintoihin kuuluvien harjoittelujaksojen kanssa. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä seitsemästä haastattelusta, joista kolmeen on vastannut Nursing-ohjelman opettaja ja neljään harjoittelupaikan edustaja. Lisäksi käytettävissäni on kaksi päiväkirjaa, jotka Nursing-opiskelijat ovat tuottaneet harjoittelujaksonsa aikana sekä kyselylomake, johon neljä opiskelijaa on vastannut. Analyysimenetelmäni on kvalitatiivinen sisällönanalyysi, jonka avulla olen luokitellut haastattelu- ja päiväkirjamateriaalin. Tekemäni luokittelun perusteella olen etsinyt kyselylomakkeesta kohdat, jotka täydentävät sisällönanalyysin tuloksia.

Osoittautui, että kouluaikana opiskelijat sekä opettajat käyttävät pääasiassa englantia. Sisältöopetukseen on integroitu englannin ohella myös ruotsia ja suomea. Nursing-opintoihin kuuluu yksi kurssi ruotsin ja suomen kielen opetusta, jonka jälkeen opiskelijoita kannustetaan jatkamaan kieliopintoja itsenäisesti. Molemmat tutkimukseen osallistuvat harjoittelupaikat edellyttävät Nursing-opiskelijoilta joko ruotsin tai suomen kielen taitoa. Käytänteenä on ottaa selvää opiskelijan kielitaidosta haastattelun avulla ennen harjoittelujakson alkua. Harjoittelupaikalla useimmat opiskelijat puhuvat joko suomea tai ruotsia englannin ohella. Kielivalintaan vaikuttaa paitsi heidän oma kielitaitonsa myös työpaikan henkilöstön ja potilaan/ asiakkaan kielitaito. Kielellisiä haasteita kohdatessaan opiskelijat voivat tulosteni perusteella tukeutua kielenoppimisstrategioihin. Puutteellista kielitaitoa ei nähdä esteenä työnteolleharjoittelun aikana, mikäli opiskelija on innokas oppimaan.