Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tekijät tilintarkastajien päätöksenteossa yrityksen toiminnan jatkuvuudesta
Järvinen, Tuukka (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tekijöiden merkitystä tilintarkastajien päätöksenteossa toiminnan jatkuvuudesta. Tutkimustulosten perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä, mitkä yksittäiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tekijät ovat tärkeitä ja eroavatko tekijäryhmien merkitykset keskenään. Havaittaessa ainoastaan julkisesti saatavissa olevat kvantitatiiviset tekijät merkittäviksi toiminnan jatkuvuuden päätöksenteossa tarkoittaisi se sitä, että samaan lopputulokseen pääsisi kuka tahansa tilinpäätöksen käyttäjä. Todettaessa kvalitatiiviset tekijät merkittäviksi tarkoittaisi se tilintarkastajien käyttävän hyödykseen yrityksen sisäistä tietoa. Tutkittavat tekijät poimittiin aikaisemmista ulkomaisista tutkimuksista
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kahdellesadalle KHT-tilintarkastajalle lähetettiin kyselylomake, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 29 tekijän merkitystä viisiportaisella Likertin asteikolla. Kyselylomakkeella oli myös yksi avoin kysymys, johon vastaajat saivat täydentää sellaisen mielestään merkittävän tekijän, jota kyselylomakkeella ei ollut ennestään. Kyselylomakkeita palautettiin 93 (46,5 %) kappaletta. Tutkimusmenetelminä käytettiin binomitestiä ja kanonista korrelaatioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina saatiin, että kvantitatiivisten tekijöiden osalta ainoastaan kaksi tekijää todettiin merkityksettömiksi. Kvalitatiivisten tekijöiden osalta ainoastaan yksi tekijä oli merkityksetön. Neljän tekijän osalta luokittelua ei pystytty tekemään käytetyllä merkitsevyystasolla. Merkittävimmiksi kvantitatiivisiksi tekijöiksi todettiin yrityksen velkaisuutta koskevat tekijät. Kvalitatiivisista tekijöistä tärkeimmät käsittelivät erillisiin lakeihin perustuvia tekijöitä, kuten osakeyhtiön selvitystilaa ja yrityssaneerausta. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tekijäryhmien merkittävyyden välille ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kahdellesadalle KHT-tilintarkastajalle lähetettiin kyselylomake, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 29 tekijän merkitystä viisiportaisella Likertin asteikolla. Kyselylomakkeella oli myös yksi avoin kysymys, johon vastaajat saivat täydentää sellaisen mielestään merkittävän tekijän, jota kyselylomakkeella ei ollut ennestään. Kyselylomakkeita palautettiin 93 (46,5 %) kappaletta. Tutkimusmenetelminä käytettiin binomitestiä ja kanonista korrelaatioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksina saatiin, että kvantitatiivisten tekijöiden osalta ainoastaan kaksi tekijää todettiin merkityksettömiksi. Kvalitatiivisten tekijöiden osalta ainoastaan yksi tekijä oli merkityksetön. Neljän tekijän osalta luokittelua ei pystytty tekemään käytetyllä merkitsevyystasolla. Merkittävimmiksi kvantitatiivisiksi tekijöiksi todettiin yrityksen velkaisuutta koskevat tekijät. Kvalitatiivisista tekijöistä tärkeimmät käsittelivät erillisiin lakeihin perustuvia tekijöitä, kuten osakeyhtiön selvitystilaa ja yrityssaneerausta. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tekijäryhmien merkittävyyden välille ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa.